Tama alkaa pikkuhiljaa olla jo naurettavaa. Sporttijakun tein kaula-aukon resoria myoten valmiiksi, mutta ne raglankavennusten kohdat ja hihasaumat narastivat edelleen. Niin paljon etta mielessa kavi Epaonnisten (epaonnistuneiden!) Neuleiden Hautausmaa, vaatekaapin perukat. Totesin, etta jos on mahdollista, etta neule paatyy vaatekaapin perukoille, sinne minne paiva ei paista, ehka kannattaa palata sorvin aareen ja purkaa neuletta jonkin matkaa, tehda uusiksi ja koittaa saada siita viela pitovaate. Se vaatii a) etukappaleiden kavennusten miettimisen uusiksi b) hihasaumojen korjauksen c) sivusaumoista sisaanottamisen. c) siksi etta joko olen laihtunut tai sitten neule leveni mystisesti neulontavaiheessa. Varppina olen laihtunut! :)

Eli blogissamme eletaan kovin varittomia hetkia. Kaikki neuleet ovat pura ja pida-mallia (tama onkin iso ja merkillinen mallisto..), kuvia ei saada kun ei kehtaa nayttaa naita vakerryksiaan, ja blogin ilme tylsistyy. Kaiken huipuksi kone temppuilee edelleen, ohjelmia on hukassa ja netissa notkuminen on rajoittunut minimiin, eli vieroitusoireetkin taitavat pukata paalle. Jotta Kasityolaisen elo ei helpottuisi, vieraita on kaynyt ja kylastelty on ahkeraan, joten neulomiset ovat jaaneet vahalle. Ja se vahakin aika menee naiden Murheenkryynien purkuun *arrinmurrin* :I

Vipinaa blogiin!

Haaste lukijoille: paljastakaapas itsenne sielta ruutujen takaa! Eli jattakaa reviirimerkkinne, jos ja kun kaytte naita sekalaisia sepustuksia lueskelemassa :)

ps. Aitia ei vielakaan lasketa... ;)