skip to main |
skip to sidebar
Neuvoa-antavia on mennyt tällä viikolla. Viikon radiohiljaisuuteen oli syynä häät tänä päivänä, pikkuserkkuni sanoi tahdon kauniilla paikalla Tyynen meren rannalla. Ja häät, varsinkin meille naiseläjille, aiheuttavat kovasti paljon ylimääräistä päänvaivaa. (Ja rahanmenoa.) Tällä viikolla on siis juostu hakemassa kenkiä ja koruja ja kravatteja ja milloin mitäkin. Sen lisäksi käsitöitäkin on tehty yötöinä pitkin viikkoa.Phew, what a week it's been! The reason for the silence was that we went to my second cousin's wedding today. (It was beautiful, by the Pacific Ocean!) And weddings cause so much extra work and trouble, at least for us women. So this week I've been off running for shoes or jewelry or ties and such. And also I've crafted almost every night, through the night.Mie pistelin:
I stitched, for one.Tekaisin hääparille Marjolein Bastinin Tulppaanitaulun. Päädyin tähän kun kuulin isotädiltä (eli pikkuserkun äidiltä), että morsiamen lempikukkia ovat tulppaanit ja maku kuulemma yksinkertainen muutenkin. Kehys on kauhean ruma, mutta kun viisaampaakaan ei löytynyt, vaikka olen koittanut etsiä. No, kehystäköön itse sitten mieleisekseen. Taulu oli vain aika hankalan kokoinen, standardikehyksistä ei löytynyt sopivaa, ja kehystyttäminen on täällä aivan ryöstöhinnoissa, niin päädyin tuohon pliisuun. No, toivottavasti kelpaa.This is Marjolein Bastin's picture of tulips, which I cross-stitched for my cousin. I ended up stitching this when my great-aunt (her mom) said her favorite flowers were tulips and she has a simple yet elegant taste. The frame is hideous, but I didn't find a better one. I told her she could reframe it, to match her taste. I didn't want to custom frame it since it is very expensive, so I ended up using a frame, which wasn't exactly what I wanted, but I do hope they like the picture.Taulun aloitin äitienpäivän hujakoilla, vaikka ajatus oli kypsynyt jo jouluna. Moneen kertaan kävi mielessä, että eikö näitä kaiken maailman projekteja vois joskus aloittaa ihan ajoissa, mutta mie saan aina paremmin aikaiseksi kun deadline pukkaa jo päälle, ja kovasti.I started the picture around Mother's Day, although I got the idea for it around Christmas. It did cross my mind, the actual idea to start these projects a bit earlier, but I work better under pressure.Häitä varten surauttelin eilissäpäivänä myös koltun riepaleen:
I also sewed a dress for me. What a goofy face I got in the picture. Me and bright sun, we don't mix.Onpa omituinen ilme rouvahenkilöllä. No, mutta tällaisessa polyesteririevussa siellä pyörähdeltiin. Hamekaava on omasta päästä, toppiin hain vetoapua kaupan kaavasta. Oli muuten huono kaava: ohjeessa luki että saumanvarat pitää leikata erikseen, niitä ei ole kaavassa, ja sovitettuna kaava kyllä sopi justiinsa, mutta leikattuna ylijäämää olikin ympärysmitassa kymmenen senttiä. Eli niiden saumanvarojen verran. Eli ne olikin siellä mukana. Keskitakakappale oli muuten 2 cm pidempi jo kaavassa kuin muu toppi, ihmeellinen moka. Muutenkin kaavan piti olla superhelppo, ja minusta se ei ole, jos ohjeessa on kolmatta sivua ja siellä kolmannella aletaan puhua luiden leikkaamisesta saumoihin ennen vuoritusta ja pitsin kiinnittämistä satiinitopin päälle. Juuei, oikaisin ja tein oman pään mukaan.The dress was of regular prom dress fabric, which means polyester monster. I used a pattern for the top, and it was lousy. The instructions said to measure and cut the seam allowances, they were not included in the pattern, and for some reason when I did this, I measured and cut the allowances, it was 4 inches too wide. And also the center back was an inch longer than the side backs, which is a mistake I cannot comprehend. Also the pattern was supposed to be easy, but to me it doesn't qualify as easy if the instruction sheet is a mile long and it tells you to cut the wiring (or whatever the corset strings are called) before lining and sewing the lace on the sateen top. No way, I thought, I'll cut some corners and see if I can avoid that much trouble. This hassle with the pattern means I'll probably use the more expensive but always stylish Vogue patterns from now on. They are tricky, but then again, the outcome is awesome.Ihan jees riepale, vaikka välillä meinasi usko loppua. Aloitin tietenkin tämänkin projektin viime tingassa eli eilen aamulla. Kaikki meni ihan hyvin siihen asti, kun sovitin, ja ensimmäinen piilovetskari paineli pekkasille just silloin. Hirveellä hopulla kangaskauppaan, vanha pois, uutta putkeen... ja sitten loppuu lanka. Potutti kun hirviparvea mäkäräaikana, että voikin näin vastustaa yhden topin kanssa! Just sain ton kursittua kokoon, ja sitten tuntui, että se ei istu. No, ei se ihan vartaloa nuole, mutta naapurin rouva puhui ympäri ja sanoi, että se on hyvä. Niinpä siinä ja noissa 7,5 sentin koroissa tänään juhlittiin, ja jalat huusi hoosiannaa illasta.I like the dress, although I was almost desperate with it. I started sewing, late as usual, and everything went okay until the first trying on. The zipper broke, so I made it superfast to Joann, got a new one, ripped the old one, sewed the new one in... and I was out of thread. Was I mad, one top causing this much trouble! Well, I got it together, but then I felt it didn't fit. Well, it doesn't fit like a glove, but my neighbor talked me into using it after all, and I felt today it was the thing to do. It turned out allright, I suppose. So, I was wearing this and three inch heels to the wedding, and now I can't feel my feet.Jos jotain jäi tämän viikon välillä kaoottisistakin askartelusessioista mieleen, niin ainakin se, että ajoissa aloittaminen on ihan viksua välillä. Ja kolmen viinilasin sivutuulessa ei ole hyvä askarrella mitään. Eikä noin korkeissa koroissa se toinenkaan viinilasi ole ollenkaan älykäs veto.So if I've learned anything from these trying and - at times- chaotic crafting sessions, it is this: do begin early. And do not stitch or sew after three glasses of wine. And even the second glass is not a wise decision, if you're wearing 3 inchers.Loppukevennykseksi kuva samppanjapullon lootasta, otin varsin, että on nyt todiste että meillä on ainakin tämmönen boksi ollut käymässä. Ostettiin vähän fiinimpää viiniä serkkulikalle. Ei meillä ois varaa näin kalliita juoda :D Ja se on sitä paitsi kuivaa, se jää meillä juomatta. Mutta on se ainakin erikoinen juttu, toivottavasti tykkäävät. Sitä paitsi näitä parempia viinejä on kai tarkotuskin jemmoa siellä viinikellareissaan vuoskaupalla, eihän se siellä miksikään mene. Niin että tämän kuvan myötä tsin-tsin, kuvia taas kun on mitä näyttää. Ja on jotakin viksua sanottavaa!
And finally a picture of a box of some wine we also got for the happy couple. I thought this was different and special enough, I hope they like it. So, with these pictures: Cheers! :D I'll post more pics when I have finished (or made any progress with) something. And when I have something clever to say!
Hassua. Suomessa KIP-neulojien puikot kilisevät jo kuumina, ja mie olen menossa vasta nukkumaan. Kun mie neulon julkisesti (mikä rajoittunee lähinnä pienimuotoiseen puikotteluun altaan reunalla), Suomessa tenavat menevät nukkumaan ja uusarvilindit kertovat ykkösellä, miten maailma makaa. Altaan reunalle taidan ottaa sen auringonkehrän. Toista hihaa on parikymmentä senttiä tehtynä; kilkuttelin menemään Tompan War of the Worldsin aikana. On muuten sairaan huono leffa. Nyt jännitetään miten lanka riittää. Kuvia jälleen kun on mitä näyttää. 'Tis funny: In Finland knitters' needles are already out of the closet, and people are knitting in market places and LYSs all they can. I'm going to bed. And when I pick up my needles (which will probably be by the pool), toddlers in Finland are going to bed and news anchors tell the latest. At the pool you might catch a glimpse of the divine existence which is my body, but also the Sunrise Circle Jacket in progress. I have knitted about 20 cms or 8 inches of the first sleeve, we watched The War of the Worlds. It is a really boring and a really bad movie, thus I made progress with the sleeve :) As for the jacket, whether or not I have enough yarn will be the real thriller. I'll post the pics when I have more to show.
Väittävätpä akkainlehdet mitä hyvänsä, koolla on väliä - ja paljon. Seuraa tilitys seikkailuistani mallitilkkujen ihmeellisessä maailmassa. :)No matter what women's magazines might tell you, size does matter - a lot. In what follows is a short ranting about swatching :)Kaikki alkoi Terhin vihreästä auringonnoususta. Pakko saada, päätin mie. Vihreä ei ole mun väri, eikä totisesti kurpitsainen ohjeen neule iskenyt, joten bitit riviin ja Knitpicksistä sinistä Wool of the Andes-lankaa läjä meille. Heleppoa, tuumin. Ikkään en ole niin pielessä ollut.Everything began when I saw Terhi's green sunrise. A must have, I decided. Green is not my color, though. I didn't like the pumpkin orange jacket pictured in the pattern, either. So, I ordered blue Wool of the Andes yarn from Knitpicks. Right. This should be easy, I thought. I could never have been so wrong.Siihen on syynsä, etten mie neulo valmiista ohjeista juurikaan. Ekana tyssää siihen tiheyteen. Aina joutuu ohjetta jotenkin modaamaan, että siitä saa just semmosen kun haluaa, eikä vähän sinnepäin. Ne omat ohjeet voikin olla vähän sinnepäin, siitähän saa syyttää vaan itteensä. Mutta jos valmiilla ohjeella tulee vähän sinnepäin, niin sit ottaa pattiin. Yleensä siinä vaiheessa lanka on purettu ja neulottu niin monta kertaa, että se alkaa muistuttaan enemmän kuitumöykkyä kuin varsinaista lankaa.There is a reason why I seldom use patterns for knitting garments. The first problem is usually the gauge. I always have to modify the pattern to get the exact wanted result, instead of something that's just okay. My own patterns, well, that's different. They can be just okay, and I can only blame myself. But if I use a pattern and am supposed to end up with what the pattern says, and I don't... Well, that's downright frustrating. Usually at that point I've knitted and frogged the yarn so many times it looks like a fiber lump instead of actual yarn.Tällä tiellä taidetaan olla nytkin. Pätevänä likkana tarkistin ohjeen langan riittoisuuden, ja se mätsäsi Wool of the Andes-lankaan, jonka tiesin kivaksi langaksi, kun sitä olen kerran värjäillyt ja se tuntui tassuun vallankin oivalliselta. Samoin puikkokoko ja oletettu tiheys passasivat ohjeeseen. Siispä, reilun nelosen pesismailat naftaliinista ja mallitilkkua kehiin. (Huomautettakoon tässä yhteydessä että mallitilkkuja nähdään meidän taloudessa harvoin. Mulla on teoria, että ne tuo huonoa onnea neuleprojekteille. Teoria ei kun vaan vahvistuu.)That seems to be where I'm headed now. I compared the gauge and yardage in WOTA and it matched the one in the pattern. I also knew I like WOTA because I dyed it a while ago and it felt really nice and soft. Also the needle size seemed to match the on in the pattern. So, size 7 baseball bats out and I began swatching. (I usually never knit any swatches. I have a theory: they bring bad luck to projects. I am more and more convinced my theory is accurate.)Tavoite: 18, 5 silmukkaa ja 28 krs = 10 cm.Eka tilkku: puikot 4,25 mm, bambua. 17 s ja 24 krs. (Kuvassa yläoikealla.)Toka tilkku: puikot 3,75 mm (kun nelosia ei ollut), metallia. 20 s ja 30 krs. (Alaoikealla.)Kolmas tilkku: puikot 4 mm (kun kävin ja ostin), metallia. 19 s ja 26 krs. (Punaiset puikot vasemmalla, tilkku niiden alla.)
Goal: 18,5 stitches and 28 rows = 10 cm / 4".First swatch: size 7 needles, bamboo. 17 s and 24 rs. (In the picture, on top right.)Second swatch: size 5 needles (didn't have size 6), aluminum. 20 s and 30 rs. (Bottom right.)Third swatch: size 6 needles (went and bought), aluminum. 19 s and 26 rs. (The swatch is under the red needles, on the left.)Tässä vaiheessa 1 kerä oli melkein mennyt näihin säätämisiin. Mie en käsitä, miten mie en saa semmosta tiheyttä kun pitäs. Muuten sillä ei niin kamalasti olis väliä, mutta kun siinä takissa on se etukappaleen muotoilu niin erikoinen. Siinä pitäs tiheyden olla kohdallaan, koska muuten etukappaleista voi tulla liian pitkät, tai liian leveät tai epäsopivat takakappaleen kanssa tai.. Että lievästi ahdistaa.At this point I had almost knitted 1 ball for swatching alone. I don't get it, how come I don't end up with the required gauge? Otherwise it wouldn't matter so much, but this sweater has such an odd-shaped (semicircular) front pieces, and the gauge should match. Otherwise the fronts will not match the back or they're too long or too wide or..Meinasin jo, että teen vielä viilausta ja koitan revetä nelosen bambuiksi ja katsoa, josko sillä asiaan saisi jotain tolkkua. Luulis, että kun neljännesmilleissä mennään, niin sattuisi jo tuo tiheys kohdalleen. Mutta kun ei. No, nelosen puikoilla ollaan jo aika lähellä, ehkä pingottamalla sais jotain pelastettua. Mutta ne nelosen alumiiniset on niin painavat, että mun niskaa alkoi särkeä jo tilkun neulominen, eli ei kannata edes toivoa aloittavansa paitaa noilla. Eli jostain pitäs löytyä metallipyörö tai bambutikut. Ja kun niitä ei marketissa ole juuri just nyt näkynyt, eli mistäköhän sellasen sit sais. Sapettaa ihan simona tämmönen säätäminen.I thought I'd change the needle material and find myself a size 6 circular bamboo and see if it makes a difference. You'd think that a quarter of a millimeter's (1 mm is roughly 1/25 of an inch) difference in needle size would get you the right gauge, but no. Well, the size 6 needles will give the almost accurate gauge, so maybe something can be fixed by blocking the garment. The only thing about the size 6 needles is that the set I bought is a set of single-pointed aluminum needles and they're really heavy and my shoulders and neck end up aching. I really have to find a circular size 6, and I haven't seen any in the LYSs I go to. God, this is frustrating.Saa olla viiminen kerta, että mie neulon valmiista ohjeesta mitään. Tai sit mie neulon ton, ja sorvaan ohjetta omalle käsialalle. Valmiit ohjeet on kovin vaikeita, huomaan ma.This'll be the last time I'll knit from a pattern. Or I will knit this and adjust it to my gauge. Patterns are very difficult, I understand now.PS. Mie kyllä tykkään langasta aivan hirviästi. On pehmiää ja aivan hurmaavan väristä. Värin nimi on Blue Bonnet, eikä Storm niin kun aiemmin muistelin. Blue Bonnetia voisi kuvailla suorastaan sähkönsiniseksi. Tai no, tavallinen kirkkaan sininen se on, just semmoinen kuin halusin.PS. I love the yarn, though. It's mighty soft and the color is amazing. The color is called Blue Bonnet instead of Storm. Blue Bonnet is a very bright basic blue, almost like electric blue. I love it!
Edit: Mietintämyssyssä kypsyi semmoinenkin ajatus, että teen ne hihat + etukappaleet ensin valmiiksi (eli aloitetaan aivan nurinperin, hihasta!), ja vasta viimeiseksi sen takakappaleen. Takakappale sovitetaan siis etukappaleisiin eikä toisin päin. Saa nähdä kuin onnistuu. Jännä vaan että vierastan ajatusta, että aloittaisin takin jostain muualta kuin takakappaleesta. No, asennemuutos on paikallaan. Niin että älkää nyt huolestuko tästä pauhaamisesta, epäilisin että takin saa tehtyä vaikka tiheydet ei aivan sanotunlaisia oiskaan. :)
Edit: I might have come up with a solution. I'll use the size 6 needles which gave me almost the exact required gauge, and knit the sleeves and fronts first. Then, I'll knit the back to match the fronts (size wise). We'll see if it works. Funny though, the thought of beginning a sweater from anything other than the back seems strange. :)
Kun on puikot, on kai oltava merkitkin.
When you have the needles, I guess you need the markers, too.
Helminallen maskottijuttuun tekaisin miekin oman maskotin. Tässä siis Neiti Kerttu Leppä.
Helminalle's knitted mascot contest has another participant. I just finished mine, so meet Lady Bug.Neiti Kerttu on syntynyt San Diegon pilvisen taivaan alla 6.6.06 (huu). Neiti Kerttu sai alkunsa erästä merinovillaa, sisällä sykkii lämmin polyesterisydän. Neiti Kerttu tehtiin omatekoisilla 4,25 millin puikoilla. Neiti Kerttu on seitsenpistepirkko.Miss Bug was born in cloudy San Diego on June 6th, 2006 (wow). Miss Bug was made of merino wool, with a warm polyester heart. Miss Bug was knitted by hand made size 6 wooden needles. Miss Bug has 7 dots.Neiti Kerttu ei kenties kilpaile kauneudessa tai älyssä, mutta Neiti Kerttu on vahva käytännön osaaja. Neulojan apulaiseksi syntynyt Neiti Kerttu harrastaa siksi myös akupunktiota:
Miss Bug might not be the prettiest or the brightest bug around, but she is all about practicality. That's why Miss Bug is also an acupuncture enthusiast.Tein mie ton örkömönkiäisen lisäksi myös yhden enkelin, jälleen RR-työ. Ei olleskaan hullumpi, vois olla siromman näköinen 14 count aidalle. Voisin tehdä itsellekin tämmöisen, jos oisin enkeli-ihminen. Ehkä tästä sais modattua keijun. Niin, ja mallihan on Passione Ricamon.
Apart from lovely Miss Bug, I stitched an angel. Another RR stitching project. I think it's quite lovely, although I don't really like angels. Maybe if I could modify this to be a fairy, I could stitch it again. And the pattern is from Passione Ricamo, it's a freebie on the site.
Edit: Kuukkelikierroksella paljastui, että seitsenpistepirkkoja on oikeasti olemassa. Neiti Kertun tieteellinen nimi on Coccinella septempunctata. Niillä on oma sivukin!
Edit: I googled ladybugs, and it seems seven dotted ladybugs do exist! So Miss Bug's scientific name is Coccinella septempunctata, and they even have a website!
Mie sain lankaa! Kohta voin perustaa ihan oman lankakaupan!
I got yarn! Soon I can have a yarn shop myself!Ja vielä!
And more!Jotenkin musta tuntuu, että saapuvan langan ja valmistuvien töiden suhteen pitäs olla vähän eri kuin nyt.
Somehow I feel that my finished projects versus bought yarn ratio ought to change. This current trend is somewhat unhealthy.Mutta onkos teillä näin päheitä puikkoja? Mulla on!
But do you have needles like these? I do!Lankaläjissä esiintyvät:1) Pirkkalanka mustana, valkoisena ja sinisenä. Mustat ja valkoiset kuuluvat tähän projektiin. Sininen etsii vielä olemustaan. (Nämä ja eräät puikot korruptiolankoja karvakorvien hoidon vastineeksi. Tovereille suurkiitos näistä ja salmiakkierästä, joka muutti myös lankalaatikkoon. Suklaata en voinut laittaa sinne, Marianne tekee häijyä merinoille, joten olen suorastaan pakoitettu ne kiskomaan naamaani tänään, eikö?)2) Knitpicksin Palettea kirkkaissa sävyissä. Ihanaa lankaa!3) Knitpicksin Wool of the Andes-lankaa kirkkaansinisenä, Sunrise Circle Jacketiin. (On ihan Terhin vika, että mie siitä innostuin. Mutta miten ihanaa toi sininen lanka on, just täydellistä..)4) Knitpicksin Simple Stripes-sukkalankaa. Lopetettu lanka, tarviiko sanoa enempää?New additions to yarn stash:1) Pirkka yarn in black, white and blue. Black and white yarn will go with this project, the blue yarn does not yet know what it wants to be. (Finnish fingering weight wool yarn, from my friends who went there. Thank you for this yarn and the candy who will also move in my yarn box. The chocolate I'm almost obligated to eat today, since it does not mix very well with merino in 94 degrees.)2) Knitpicks Palette in bright colors. Lovely yarn!3) Knitpicks Wool of the Andes in bright blue, for Sunrise Circle Jacket. (It's Terhi's fault that I got inspired. But I love the blue yarn, it'll be so pretty...)4) Knitpicks Simple Stripes. Discontinued yarn, do I need to say more?Ja ne pääkallopuikot: ihan omin pikku kätösin ne askartelin. Puutikku paloiksi, päähän mitälie-savea, ja maalia. Aika hienot tuli, vaikka itse sanon :) Niin että kukas kissan hännän nostaisi, jollei kissa itse.. ;))And the skull needles: I made them all by myself. A dowel in two, a piece of clay in the end and some paint. I think they're mighty cool, even though I say so myself :)
Edit: Äh, unohdin. Mari heitti meemihaasteella, kiitän haasteesta! Tää on vaan käynyt niin monessa blogissa että taidan jättää väliin. Toivottavasti et Mari pahoita mieltäsi kun olen näin laiska :) Hauskoja nää on olleet kyllä muualla, katsotaan jos palaan asiaan myöhemmin!
Edit: Mari tagged me with a meme. Thanks for the challenge, but I think I'll pass. That meme has been in many blogs and they've been utterly funny, so I might get back on that later on. I hope Mari won't mind me being so lazy.
Nimittäin kauan kaivatut Sockapalooza-sukat! Ja ne on ihanat!
I got my Sockapalooza Socks! And I love them!
Sukat tuli Julialta, joka opiskelee New Yorkissa mutta asuu Bostonissa. Siksi mukana tuli kaksi tosi kivaa korttia Bostonista, ja ne pääsevät meidän jääkaapinoveen aitiopaikalle. Mukana oli myös vyyhti (keritty!) Lorna's Laces -lankaa nilkkasukkiin. Sen mie säästän, fiilistelen sen kanssa sitten oikeen nautinnolla!
The socks were knit by Julia, who studies in New York but lives in Boston. That's why she sent two adorable postcards from Boston, and they will get to be in the most honored place of display in the house: the fridge door. She also sent me a skein of Lorna's Laces yarn for anklets. This I will save, it feels and looks so nice I want to save it for a special moment!
Mutta ne sukat itse. Ne on täydelliset. Täydelliset! Toivoin aika pitkävartisia luonnonkuituisia sukkia, värillä tai kuvioilla ei ollut väliä. Ja ne on just semmoiset kuin toivoin, ja paljon, paljon enemmän. Lanka onKirsikkapuumäen Supersukka-lankaa (Cherry Tree Hill Supersock), 100 % merinoa, ja väri on Trooppinen Myrsky (Tropical Storm). Seassa on mustaa, vedenvihreän, sinisen ja lilan eri sävyjä ja väriasteita. Itse sukkien luulisin olevan joku tuttu malli (Embossed Leaves?), mutta kun en juuri noita valmiita ohjeita tunne niin en tiedä varmasti. Ja ne sopivat täydellisesti. Ja ovat aivan mielettömän pehmeät. Aivan täydelliset sukat. Kiitos, Julia, sukista ja langoista!
But the socks themselves. They are perfect. Perfect! I wished for socks with quite long cuffs. I also wanted them to be of natural fibers, but had no color preference. And these are everything I expected, and much, much more! The yarn is Cherry Tree Hill's Supersock yarn in Tropical Storm colorway. It's an amazing mix of black and shades of green and purple and blue. I suspect the sock pattern is one I should recognize right away, but since I don't really follow any patterns or books, I have no idea (could they be Embossed Leaves?) But they fit perfectly, and they're so soft! They are the perfect socks. Thank you so much, Julia, for the socks and the lovely yarn!
