Lyhyesti: onko hairiintynytta ostaa lankaa yhtena paivana, aloittaa neule, ostaa lisaa lankaa toisena paivana, aloittaa uusi neule ja pohtia viela silkkilankojen hamstraamista?
Ei tietenkaan :) Siispa: eilinen meni lankakaupassa haaveillessa, tai oikeammin marketissa. (Kaikki No Logonsa lukeneet tietavat, etta Wal-Mart on paha ja ikava riistokauppa, joten emme mainitse marketin nimea tassa.) Sen sporttisvetarin langat hyppasivat koriin siis eilen, lankana on se Peaches and Creme -puuvilla, jota sai 454g:n (1 lb) kartioissa alle kuudella taalalla/kartio. Kaksi niita tarttui mukaan, samoin yksi kappale mekkokangasta systerin haihin, eika ole aavistustakaan mita siita pitaisi tulla. Voguen kaavapusseja katselin silla silmalla mutta tietenkin se, jonka oisin halunnut, oli loppuunmyyty ja kaikki muut oli suunniteltu niille tafti- ja silkkikankaille. Onneton riepuni on laskeutuvaa polyesteria, joka nayttaa siis yopaidalta, vaikka sille mita tekisi. Niinpa lohduttauduin ostamalla alennuksesta pari ristipistojuttua, jotka todennakoisesti kuitenkin paatyvat huuto.nettiin, koska mista lahtien meilla on riikinkukkoja ollut seinalla? Sitahan minakin, ei ikina.
Itse asiassa sille yonsiniselle lirukankaalle on tarkoitus tehda kaveriksi joku kiva bolero tai neuletakki, nyt kun keksis etta mika. No No Kitty Yarnissa kavin katsomassa, oisko ollut mitaan hauskaa, mutta varit ei hirveesti napannu. Ja vakkarilankakaupassakaan ei ollut oikeen mitaan, mista oisi saanut boleroa tahi muuta hartiariepua aikaiseksi. Tekokuituja kohtaan poden edelleen suurta vastenmielisyytta, mutta tassa on varmaan pakko joustaa. Tai sitten teen sen boleron kankaasta.
Joka tapauksessa se sporttisvetari eli Raglanhihainen perustakki paasi puikoille eilen. (Siita ei ole viela kuvaa, suorasta sileasta neuleesta ei viitsi napsia tyhjanaikaisia kuvia blogintaytteeksi. Sen verran kuviosta voin paljastaa, etta kyseessa on valkoinen takki, jonka somisteena on sinisia raitoja.) Alan pikkuhiljaa ymmartaa sita vakea, jonka puikkopussista ei loydy alle kolmosen puikkoja. Tuon langan tiheydet on nimittain luokkaa 16 s ja 20 krs=10cm. Aiemmin oisin parahtanut tuollaisen paksun mohkolangan edessa, mutta eilen Poirot'a vaijyessa (1 h, 15 min) valmistui takakpl hihansuihin asti, tuli tenkkapoo (kun oisi ne raglankavennukset pitanyt miettia) ja vaihdoin Murheenkryyniin. Sitakin valmistui ihan mukavia maaria, kunnes iski uupumus ja heitin puikot makeen. Siina sitten sohvanmutkassa rohnottaessa syntyi ajatus Murheenkryynin identiteetin viimeistelysta, ja se onneton riepu (paivan sana, ilmeisesti) paatyy kattilaan vadelmanpunaisen ja boysenmarja-Kool Aidin ystavaksi. Sitten valmiina :)
(Se lankavarjays vaikuttaa muuten sellaiselta, etta tammoinen hurahtamiseen taipuvainen heikkosieluinen yksilo ei voi sita vastustaa, ja lopputulemana on yhdeksantoista mustakylkista pataa pulputtamassa kesamokin pihassa. Ja talveksi pieni vaatehuoneellinen lankoja. :D)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
No nyt pelittää. Upeaa!
Post a Comment