Edelliseen postiin on tullut vähän edittiä. Tässä vielä kuva tuosta kääntyvästä reunasta:
Noin karkeasti ottaen se siis näyttää siltä, kuin siinä olisi kaksi reunasilmukkaa. Se kääntyy itsensä ympäri, mutta minusta sillä tulee toimiva ja kiva reuna sen perinteisen sijaan.
Ja tässä syy siihen helman monimutkaiseen aloitukseen keskeltä. Tarvitsin kaksi neuloutuvaa reunaa, koska helma jatkuu etuosaan ja kaulukseen asti.
Tuossa näkyykin jo noi nappilistat, mutta en ole ihan varma, jääkö ne tuolleen. Kuvassa näkyy, jos osaa katsoa, tuossa oikeanpuoleisessa kulmassa, pientä nukkaantumista. Se on tuon merinon ominaisuus, se ei kauhean montaa kertaa tykkää purkamisesta. Tuota reunaa säädettiin aika paljon, joten se kulma pääsi vähän nukkaantumaan. Jos tuo kauneuspilkku alkaa silmää kovin häiritsemään, pistän kulman uusiksi - ja samalla varmaan nappilistaan tulee jotakin pikkupalmikkoa. Mulla oli ensin ajatus tehdä jotkut megakomeet napit tohon, mutta ehkä muhkeiden palmikoiden vastapainoksi on syytä hankkia vaan normaalit, isot puunapit. Ne aikomani kelttinapit hukkuvat vaan tohon palmikkomereen :)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
mitenköhän mahtaa tuollaiset tossut pysyä jalassa...
anonyymi: edellisessä postauksessa on siihen vinkkejä. Omat tossut ainakin pysyy jalassa. En ymmärrä miksi ne eivät pysyisi. Niksi on tehdä tiukkaa neulosta, myös tuo reuna auttaa, koska se tekee reunasta nauhamaisen.
Tein ton malliset tossut, koska mie en tykkää sellaisista, joissa kantapää peittyy ihan kokonaan. Makunsa kullakin.
Upeata neuletta taas kerran!-Veikeä tossumalli.Laitan kokeiluun.
Oijoijoi! Ihania palmikoita! Ihania! *kuolaa*
Post a Comment