Icicles in San Diego

My SP is so great! My upstream pal, too, but these weren't from her - these came from my downstream pal:

Mie sain silmukkamerkkejä SP:ltä, siltä jolle itse laittelen paketteja:

My downstream pal saw my address on the envelope, and through Sunne, sent me these absolutely stunning stitch markers. In her beautiful card Sunne said these were custom made for me :) Wow! I love them, they're like icicles! Check out Sunne's etsy shop - her stitch markers are amazingly beautiful! (I already fell in love with the sheep, and the yarn balls, and the motorcycles, and...) Thank you Sunne and SP pal! (I can post these already, as my pal kind of knows who I am :D)

Laitoin kuvan näkösille, kun SP tietää jo, kuka mie olen (se onki sen puolivahingossa selville). Ja täälläpäin täytyy laittaa aina palautusosoite kuoreen, joten sillä oli osoitekin. Nämä tuli Sunnen etsykaupasta (siellä on muuten kaikkea ihanaa - lampaat ja lankakerät ja motskarit täytyy ainakin jossain vaiheessa hankkia), ja kuulemma ovat aivan mulle erikseen tehtyjä. Ovat kauhian somia, ihan kuin jääpuikkoja!

Here's a close-up of the beautiful markers:

The project on which I'm working is a cap for my brother in Telemark Skyline. I love this yarn, and I adore the color. I love blue, but this blue is absolutely amazing. I hope my brother will like it.

Sininen projekti on pipa pikkuveikalle Telemark Skylinesta. Hervottoman ihana väri, ja ihana lanka, toivottavasti kelpaa veikallekin.

As for caps, I seem to have gone crazy (and not in just one way). I started off with some yarn I bought last Friday when I went therapy-shopping with a friend. I bought a ball of Lion Brand Nature's Choice Organic Cotton, and it became a cap for me, to match the winter jacket I bought a few weeks ago:

Mie olen näitten pipojen kans aivan villiintyny. Käytiin ystävän kanssa terapiashoppailemassa perjantaina, ja Lion Brandin ekopuuvillasta tuli pipa omaan kuuppaan uuden talvitakin kaveriksi:


This wasn't enough, as I also bought some Lion Brand Wool-ease and it became a cap too! It looks like a jellyfish when not worn:

Ja ostin erään mielenhäiriön lopputulemana kerän samaisen puljun Wool-Easea ja siitäkin tuli pipa, äitille (tai jos äiti ei tykkää niin sit jollekulle muulle). Se näyttää ihan meduusalta (tai joltain muulta öttiäiseltä):

This is how it should look like, though:

Tältä sen pitäisi päässä näyttää:

Me buying Wool-Ease is just crazy (it's 80% acrylic, 20% wool). And me liking it is ever crazier. I never, never thought I would like mostly acrylic yarn, but this really is great yarn. It's cheap, soft, machine-washable and very warm. I might use this for something else, too. (However, if it will pill or stretch in the washing machine, I will review my thoughts on it.)

Ihan pöhköä että mie ostin koko lankaa. Ja ihan pöhköä että mie tykkään siitä - se on suurimmaksi osaksi akryylia! Mutta se on kovin pehmeää, puoli-ilmaista, siinä on kivat värit ja sen voi nakata koneeseen. Tätä voisi käyttää johonkin muuhunkin. (Tosin jos se nyhjääntyy koneessa tai vanuu, mie varaan oikeuden muuttaa mielipidettä.)

The blue cap and the heather cap were results of some flow-knitting. I knew I had only very little yarn, and wanted to use all of it, so top-down was the way to go. Finally, with the heather cap I came up with the perfect way of increasing, and it looks very neat:

Nää kaksi pipaa oli ihan flow-neulomisen tulosta. Mulla oli lankaa vain hyvin vähän näihin, ja halusin käyttää tieten kaiken, joten päätin neuloa ne nurinniskoin. Kanervaisen pipan kanssa sain viimein lisäyksistä ja aloituksesta oikein siistit:

The idea is to cast-on invisibly 8 or 12 sts, and after knitting a few rows, remove the provisional yarn and pull the yarn end through the cast-on edge stitches. This creates a very neat beginning, and leaves no hole. I used the same method with my brother's cap. I will use this method in the future, definitely, because this way I can use all of my yarn, I don't have to worry about when to begin decreases or if the cap will fit (because when knit top-down, you can adjust the circumference by increasing until the cap fits), the increases are neat and symmetrical, and this'll go with virtually any stitch pattern. Perfect! Let me know if you need a pattern.

Ideana näissä oli, että virkattuun ketjuun luodaan 8 tai 12 s, ja muutaman krs:n jälkeen aloitusreuna puretaan ja langanpätkä viedään aloitussilmukoiden läpi ja kiristetään. Tällä tekniikalla tuli aika siisti aloitus. Käytin tummansiniseen pipaan samaa ideaa. Taidan käyttää tätä jatkossakin, koska tällä lailla voi käyttää kaiken langan, ei tartte huolehtia sopiiko pipa kuuppaan (kun lisäyksiä tehdään siihen asti kun pipa on sopiva), lisäykset on kovin somat ja kaiken huipuksi tämä aloitus sopii mihinkä vaan mallineuleeseen. Olin oikein tyytyväinen :) Jos ohjeelle on tarvis niin hihkaiskaa kommenttilaatikossa.

Chargers Game

What do you get when you add together some men in tights (eww!), 60, ooo screaming fans and a hot Sunday afternoon? You get an armpit ball game! (DH's boss came up with that, as he knows we consider football to be something rather different.) We spent this Sunday at Qualcomm Stadium, at a Chargers game. (Click on the pictures to enlarge.)

Me vietettiin sunnuntaita paikallisen kainalopallojoukkueen pelissä. (Karvakintun pomo keksi nimen, se tiesi että eurooppalaiset ymmärtävät jalkapallolla jotain vallan muuta.) Sunnuntain helteeseen oli tullut oman kylän poikia kannustamaan 60 000 innokasta fania.



The Stadium was the home of 15,000 evacuees only four days ago, but somehow they got it all cleaned up and the Chargers were able to play. They played against Houston Texans, and - as expected - won the game. I don't understand the game at all, so I really didn't pay attention to the game (and only the first 2 quarters were even remotely interesting). And for anyone overwhelmed by the men in tights, there were other things to see as well:

Stadionilla majoitettiin evakkoon lähteneitä vielä muutama päivä sitten, mutta eilen paikka oli saatu siistittyä siihen kuntoon, että Chargersit saattoivat pelata Houston Texanseja vastaan. Odotetusti San Diegon joukkue voitti. Mie en ymmärrä kainalopallosta mitään (ja rehellisyyden nimissä laji kiinnostaa kuin erä kotimaisen lankavalmistajan karhunkielen karkeata), joten mie en juuri peliä seurannut. Ja kaikille niille, joita miehet piukoissa housuissa eivät niin kiinnostaneet, kentän laidalla oli paljon muutakin killisteltävää:

We got tickets on the second row, right next to the field, but you couldn't really see anything from there. From the upper levels, you could see a lot better and the game was apparently rather exciting to see, at least for the first half:

Me istuttiin ihan kentän laidalla, mutta sieltä ei kyllä nähnyt juuri mitään. Ylempää näki paremmin, ja peli vaikutti paikoin ihan vauhdikkaalta:







(Kurkatkaas huviksenne, numeron 94 nimi on.. osuva?)

I was amazed by the number of people already on the stadium at 10 am when we arrived. Some people had arrived at 6am! And typically, everyone was eating (and drinking too). It seemed everyone bought a gazebo and a grill with them, and some beers, too. Some Texans fans were ready to pick a fight with some Chargers fans, but they cooled down and nothing bad happened, which was a surprise considering the number of people on the stadium. So, in all, it was an exciting thing to see, but I don't think I will go there again.

Yllättävää oli lähinnä se, miten paljon väkeä oli parkkipaikalla jo aamukymmeneltä, kun me päästiin stadionille. Jotkut olivat tulleet jo aamukuudelta. Ja tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan, joka auton vieressä savusi isompi tai pienempi grilli, joillakin oli viritetty katos, ja pienen pakastearkun kokoisissa kylmälaukuissa jäähtyi olutta janoisille (tai no, amerikkalaista kuraa joka oluen nimellä kulkee). Vierailevan joukkueen fanit kaivoivat verta nenästään sandiegolaisten kanssa, mutta onneksi mitään vakavampaa ei pienen sanaharkan lisäksi sattunut. Kaiken kaikkiaan oli ihan jännä nähdä koko peli ja mitä sen ympärillä tapahtuu, mutta tuskin tulee toiste mentyä.

At home, however, something strange grows behind the couch. I could see some ears this morning:

Kotosalla, sohvan takana kasvaa jotain outoa. Sillä on korvat!

Firestorm Socks

I finished the socks I knitted when we were not at home. I didn't knit much in LA, my hands were shaking too badly. It feels odd, finishing something - it's been a while since I actually finished anything.

I played with PhotoShop a little. (All the pictures were very horrible, I did the best I could :D)

I like the colors of this Trekking XXL yarn, although some parts look like, well.. flames. And the colors are absolutely horrible to photograph. I guess this pic is probably the closest to the original.

My favorite part is the toe of the first sock:


As for the sock design, they are pretty simple toe-up socks with a reverse Dutch heel (I am not sure if there is an actual term for the Dutch heel in toe-up socks), a purled seam stitch in the back through the heel flap and cuff, and a few increases in the cuff before k2, p2-ribbing. I can publish the pattern if you like, but it really is very simple. The Dutch heel is probably the trickiest part of the sock.

The socks weigh about 2.7 oz, and I used #0 needles. I actually found myself magic looping in midproject, since I wanted to make sure I would use the yarn evenly in both socks (in case I would run out of yarn), and I wanted the cuff increases to be identical. I started with two circulars, but since they were both 40" long, I noticed I switched to one circular at some point, and continued like that to the bind-off. I admit I used to hate magic looping, but then again, I didn't use 40" needle with the first try of the technique. I won't abandon my DPN's, but I might use magic loop again for something.

I have added some patterns to the sidebar. Now available in English are Aili's Mittens and Kide Shawl.

Mie sain Trekking-sukat valmiiksi. Nämä oli mukana, kun oltiin evakossa. Kovin paljoa en neulonut poissaollessa, mutta vähän kuitenkin. Sukat painaa noin 77 g, eli ihan koko kerää ei mennyt, ja niistä tuli oikein hyvät. Kuvat on vähän kamalia, mutta sukat on aika simppelit perussukat: 2 mm puikoilla neulotut kärjestä aloitetut sukat kääntäen neulotulla hollantilaisella kannalla, takana saumasilmukka kantalapusta vartta pitkin, sen kahta puolta lisäykset ennen 2 o, 2 n -joustinta. Väri sukissa on oikein kaunis, mutta aika mahdoton saada kuvattua oikein.

Löysin itsen taikalenkkeilemästä kesken projektin. Ajatuksena oli saada lanka kulutettua tasaisesti molemmissa sukissa, jos se sattuisi loppumaan ennen aikojaan, ja toisaalta tehtyä lisäykset varteen samoissa kohdissa. Aloitin kahdella pyöröllä mutta huomasin jossain vaiheessa siirtyneeni yhteen pyöröön. Inhosin magic loopia aiemmin, mutta 100 cm:n pyöröllä se sujui varsin vaivattomasti. En varmaan siirry siihen ihan kokonaan, mutta joissain projekteissa se voi olla ihan näppärä tekniikkana.

We're home! / Kotona ollaan!

I want to thank you all for all your messages and phone calls and support! It really meant a lot to us! I know it must've been hard, not knowing what goes on (nobody seemed to know here, either). I am sorry if my posts made you worry unnecessarily - I wrote in a hurry and wanted to just say we're ok. Our home was never in the area of mandatory evacuations (although it was included in the voluntary evacuations map), nor was it ever in real danger. Our home and belongings were fine, and all our friends are ok. One Finnish family, along with almost 2,000 others, has lost their home, though. It'll be a long recovery for San Diego, as even the damages from the 2003 Cedar Fire have not yet been repaired and some homes are still unbuilt. However, only 5 lives were lost, and only one of them directly due the fire. Thousands are still not able to go home, but even the area that suffered most of the losses, Rancho Bernardo, is now partly open to residents, so hopefully people can soon return to their homes, if they're lucky enough to have one.

Kiitos kaikille viesteistä ja puheluista ja tuesta! On varmasti ollut hurjaa seurata uutisia, kun ei tiedä tarkkaan mitä tapahtuu. (Ei ne paikallisissa uutisissakaan tarkkaan tienneet.) Toivottavasti nuo postaukset eivät säikäyttäneet tarpeettomasti; kirjoitin hurjassa kiireessä ajatuksena vain ilmoittaa, että ollaan kunnossa. Meidän koti ei kuulunut pakollisiin evakuointialueisiin, mutta se oli vapaaehtoisesti evakuoitavissa alueissa, joten siksi lähdimme. Liian monelle kävi niin, että joutuivat lähtemään vain parin minuutin varoitusajalla, kun tuli yllätti, eikä hoksattu lähteä ajoissa. Kaikki suomalaiset ovat kunnossa, mutta yksi perhe on menettänyt kotinsa. Palot ovat ilmeisesti jotenkuten hallussa, ainakin länsiosissa San Diegoa, joten tilanne alkaa olla pikkuhiljaa parempi. Osa pahiten palaneesta alueesta (Rancho Bernardo) on jo auki asukkaille, ja he voivat palata kotiinsa, jos koti on vielä pystyssä.

We finally came home this afternoon. We could have arrived earlier, even late last night, but decided to stay at my great aunt's place one more night as we knew our home was alright. This morning the I-5 highway, the lifeline between San Diego and Los Angeles, was closed due to a fire close to Camp Pendleton, but southbound I-5 was opened around 9am so we got in our cars and headed south.

Me ajeltiin kotiin tänään päivällä. Oltaisiin voitu tulla jo aiemminin, eilen illalla, mutta meillä ei ollut välitöntä pakkoa tunkea moottoritielle, kun tiedettiin, että koti on kunnossa. Aamulla I-5 -moottoritie, lähes ainoa väylä San Diegon ja Los Angelesin välillä, oli suljettu, mutta se avattiin liikenteelle etelään yhdeksän aikaan, ja pääsimme lähtemään kotia kohti.

The sight on the way home was far from relaxing. Suddenly, close to Camp Pendleton (which is roughly 50 miles north from downtown San Diego), the sky got dark with smoke, and as we drove by the nuclear plant (you can see the powerlines), we saw a vast brush fire, almost a mile long. It was controlled rather well by the firemen, as the wind was relatively calm and not blowing westward anymore, but the flames were huge! (Click on pictures to enlarge.)

Näky matkalla kotiin oli kaikkea muuta kuin ylentävä. Hieman ennen Camp Pendletonia (armeijan keskus n. 80 km Diegon keskustasta pohjoiseen) taivas oli täynnä paksua savua. Ydinvoimalan kohdalla oli iso maastopalo, joka oli jotenkuten kurissa, mutta liekit olivat hurjan kokoisia! (Klikkaa suuremmaksi.)












I know many of you were wondering if I took any yarn with me (even my Dad asked me this). Trust me, when you have to figure out what to take with you, so that you have something to start a new life with - your ID, meds, money and important papers -, yarn is really the last thing in your mind. You can always buy yarn, but the really important stuff is a lot harder to replace. So, I did not take any yarn with me. I only took one project to calm my nerves as we watched TV:

Ja niin, en ottanut lankaa mukaan, en ainoata kerää. Otin mukaan vain yhden Trekking-projektin, joka edistyi hieman uutistenseuraamisen lomassa. Siinä vaiheessa kun mietittiin, mitä tarvitaan välttämättä, jos talo menee alta, ei lanka käynyt mielen vieressäkään. Lanka ei (vastoin huhuja) kaupasta lopu. :)


Life returns to normal and I will continue translating my patterns. They're coming, slowly but surely :) I have added the translations for Louhi and Pohjan neito and my Bolero Sweater pattern. You'll find them in the sidebar links. I am sorry if I don't remember to info everyone interested in these patterns. On Monday, I was meaning to email everyone who asked about them, but for obvious reasons I never really got to it. I hope you like my patterns, and please let me know if you have any questions or suggestions.

Elämä palailee normaaliksi, ja jatkan ohjeiden kääntämistä pikkuhiljaa. Sivupalkista löytyvät englanninkieliset ja suomenkieliset versiot, tosin lista on työn alla, joten se päivittyy, kun saan aikaiseksi.

Update - Paivitysta

We had to leave our home yesterday evening, after spending the whole day watching news and packing our stuff. We weren't officially evacuated, but decided to leave as the closest fire to our home was only 4 miles away. As far as we know, our home is not in the danger zone (yet) but we're expecting another day of very high winds, very low humidity and very high temperatures and this makes matters worse. Already over 250,000 people have left their homes, and more than 600 homes have been destroyed. San Diego faces the biggest fires (over 180,000 acres burned in the Witch Fire which is now north of our home) and this firestorm has already been referred to as Katrina in San Diego. The only positive thing about this is that so much has been learned since the Cedar Fire in 2003, only one person has died because of the fire, the officials and EMT teams are co-operating and working better together and people listen to the news and follow the instructions given to them. So far, evacuations have been going on smoothly, although the fires are nowhere near contained.

All our friends are ok, but we do not know what has happened in the areas they live, or if their homes are still there, so we'll know more later. I'll keep you updated. We're spending today at my aunt's home, but might be able to return home tonight or perhaps tomorrow, depending on the winds.

Me jouduttiin lahtemaan kotoa eilen illalla kuuden aikaan, kun tuuli kaantyi ja lahin maastopalo oli vain 4 mailin (n. 6,5km) meilta kotoa. Virallisesti meita ei evakuoitu, mutta paatettiin lahtea sukulaisiin jo hyvissa ajoin, ettei tarvitse sitten keskella yota lahtea. Toivottavasti palot asettuvat tanaan, mutta ainakin aamupaivalla odotetaan viela kovia tuulia, suhteellinen ilmankosteus on alle 10%, ja lampotilat nousevat yli 30 asteen, joten voi olla, etta ei paasta kotiin viela tanaan, toivon mukaan huomenna. Yli 600 kotia on jo palanut, ja yli neljannesmiljoona diegolaista on joutunut lahtemaan kodeistaan. Kaikki meidan ystavat ovat kunnossa, mutta ei viela tiedeta, onko kodit pystyssa. Laitan lisaa tietoa jahka tiedetaan itse lisaa.

Fire!

As you may have seen in the news, there are several brush fires in southern California. One of them is about 20 miles northeast of us, and it's approaching quickly. I am a bit concerned, as the mayor said this fire might cross city line (and we live close to the city line), and some surrounding areas have been evacuated. But it is possible we might have to leave home. Keep fingers crossed for us!

Yesterday, the first sign of the fire was the odd color of daylight. When we went outside, we noticed the vast smoke clouds coming from the mountains and blocking the sun. And the sun wasn't yellow at all, it was salmon pink.


We drove to some nearby hills, and noticed the next town was completely covered in smoke.

The colors in the smoke clouds were pretty, though.

And even the moon changed color because of the smoke.


Uutisissa on ehkä ollutkin asiaa näistä etelä-Kalifornian maastopaloista. Lähinnä meitä, noin 30 km:n päässä, palaa iso alue, ja naapurikunta on evakuoitu. San Diegon pormestari on varoittanut, että maanantai-iltaan mennessä palo saattaa ylittää kunnanrajan, ja se tarkoittaa meille lähtöä kotoa. Seurataan tilannetta ja pidetään sormet ja varpaat ristissä.

Yllä on muutamia kuvia eiliseltä. Huomasimme, että jotain on pielessä, kun päivänvalon väri on illansuunkeltainen, vaikka kello oli vasta kaksi iltapäivällä. Myöhemmin illalla kävimme ajelemassa, ja otimme muutamia kuvia. Aurinko oli jännän lohenvärinen, ja se näkyi kirkkaana ympyränä savupilven läpi. Naapurikunta oli peittynyt savuun, ja jopa kuu muutti väriään.

Ja taidan jatkaa tätä suomeksi polkkausta sen mukaan miten jaksan ja huvittaa. Edellisen postauksen viittaus siihen, ettei suomen taidon ylläpitäminen ole pian enää tarpeen viittaa ihan siihen, että pian suomen kieltä saanee taas treenata yllinkyllin, joka päivä. Pikemminkin siis englanti on se, jota on syytä ylläpitää, joten englanti tuskin katoaa blogista tykkänään, vaikka en enää olisikaan ulkosuomalainen.

What a great SP I have!

Look at these!

Absolutely amazing! Thank you so much again, my Secret Pal!

She sent me chocolate, an amazing candle (I love the scent!), a needlefelted pumpkin, a stitch keeper set, the prettiest card ever - and yarn! And look at the yarn! Two balls of Noro Silk Garden (color 203) and two balls of Regia Cotton! I love them both!

I've only found one colorway of Noro Silk Garden so far, that I really loved, and that was number 47 which is noq discontinued. I never realized there was another! These two balls are so pretty - I love the blues and greens and I can't wait to knit these! But for now, I'll just hold them gently and admire the amazing colors!

The Regia Cotton is a new yarn for me, I haven't knitted it before. It is very lovely, with little brown and green and burgundy tweed bits, and I already know I'll love knitting it! I am not sure what pattern I will use (Austrian Socks popped in mind the instant I saw these) - but I do know they will be lovely once finished :)

Thank you so much again for all of these! I absolutely adore the candle, and the little pumpkin! I haven't tried the chocolate yet, as it was more or less a bag of liquid when it arrived (although all inside the bag *phew*), so it's now in the fridge and I will pamper myself tonight with it :) I haven't tried the stitch keeper yet, and I haven't seen a keeper like that, so I am curious and will definitely try it as soon as possible :) Thank you so much!

And I have knitted, too. Lotus Blossom is getting along very well:


Now, on to other business. One of my Finnish readers asked whether or not I write in Finnish any more. And the fact of the matter is, I do not know. Allow me to explain. When I first started writing this blog, I wanted to write it in Finnish to maintain my Finnish (besides, my English was too poor for me to write in it). Now, however, it seems I have no need to maintain my Finnish for so long, as the time to go back home looms before us - not in immediate future, but soon anyhow. Also, I knit mostly in English, I read and write in English forums mostly (I have been sucked in to ravelry :D), I have more English readers now, and I am constantly surrounded by English, and it's become more and more natural to write in English now. I also want to maintain my English, once we are no longer here.

So, I will probably not go back to writing only in Finnish. But I always feel writing in two languages makes the blog look messy and cluttered. Also, I am a bad blog reader as I mostly look at pictures, and I never realized someone might be interested in my actual writings in very poor English. So now I turn to you: would you prefer English-only texts or texts in both English and Finnish? Let me know, and I will keep on writing in Finnish, if you wish :)

Kommenttiraidalla kyseltiin, enkö kirjoita enää suomeksi. Totta puhuen, en oikein tiedä. Aikanaan aloitin blogin suomen kielen ylläpitämiseksi, koska ympärillä oli lähes yksinomaan englantia. Nyt englanti on vielä korostunut, kun pörrään englanninkielisillä foorumeilla ja neulon lähes yksinomaan englanniksi. Toisekseen, englanti tuntuu tällä hetkellä luonnolliselta (etenkin kun suomen kielen ylläpitäminen ei kenties pian ole enää tarpeen). Kolmanneksi, kaksikielinen blogi näyttää minusta vähän sekavalta. Ja lopuksi, en ajatellut että jotakuta kiinnostaa oikeasti nämä raapustukset, kun olen itse vähän kehno blogienlukija ja killistelen useimmiten enimmäkseen kuvia.

Tuskin palaan yksinomaan suomeksi kirjoittamiseen. Mutta haluaisin kuulla mielipiteenne: onko kaksikielinen blogi liian sekava, tai onko pelkästään englanninkielinen blogi liian konstikas lukea? Korostan nyt vielä, että kyse ei ole mistään kielipoliittisesta asiasta: en pidä englantia "hienompana" kuin suomea, enkä henkilökohtaisesti ole ollenkaan ihastunut englannin asemaan lingua francana. Neuleympyrät ovat vain vieneet enemmän ja enemmän englanninkieliseen maailmaan, ja tuskin palaan siis täysin suomenkieliseen blogiin, mutta jos kaksikielinen blogi ei ole vaikea hahmottaa, niin lupaan riipustaa myös suomeksi jatkossa. Kommenttiraidalla on tilaa, kertokaa ihmeessä mielipiteenne. :)

New uses for swatches

If I were into dollhouses, this swatch would make a perfect carpet:


I knitted this swatch using KnitPicks Palette, the stitch pattern is from Venezia, although modified for two colors only (this is not my original idea, I saw it in Ravelry & Flickr). I found a method for swatching in The Celtic Collection, in which you only knit RS rows and cut the yarn after each row to mimic knitting in the round. Because knits tend not to unravel lengthwise, at least not very easily, no securing of yarn ends is needed, and I only trimmed the yarn ends.

The great thing about technology is that you only need to knit one swatch, and you can play with it endlessly. Now I just need to figure out which colors to use:






I am leaning towards the light blue, somehow the pink color is too pale for the brown and the mint green is too much 80s for my taste.

I have been knitting my Lotus Blossom, after saving it from the vicious teeth of my hippo, but the progress is slow:

The picture is horrible, and the garment is placed rather poorly on the dressform but perhaps it shows that I managed to adapt the pattern to my needs. I added a lot of short rows to the front, and it seems to fit perfectly. This pic was taken two nights ago, and since then, I have almost finished the front and back and only sleeves are still missing.

I am translating the Louhi and Pohjan neito patterns in English, and will let you know when they become available. I have received several emails asking about my patterns and I will translate them when I have time. For now, I only have one to show: The Daina Mittens pattern is now available in English.

Hippo!

The Lair has been invaded by a hippo! And it's a pink hippo!


She is only very little, but she is mighty hungry. She eats anything - stitch markers, berries...


... even Lotus Blossoms, if nothing else is available.


Such creatures are pink hippos :)

(Must save Lotus Blossom before it's too late!)

Ulla is out!

I just learned the fall issue of Ulla is out! And what a marvelous issue it is! My to-do-list grew even longer: just check out the trés chic Freddie bolero, the elegant Strawberry Field Socks, the stunning Revontuli (Aurora Borealis) Shawl, and the really really cute Menninkäinen Overall for a kid :) I really feel sorry for my English readers, as Ulla is not (yet?) available in English.

This new issue contains a couple of my designs, too. You've seen them already, but here are some pictures you may not have seen.

First, the Brego set.




Kide (Crystal) Shawl.




The Daina Mittens.


Louhi Cardigan.


Sampo Cardigan.


Pohjan Neito Cardigan.



And finally, a pic of Louhi and Pohjan neito together.