Ensinnakin, kaytiin syomassa sukulaisten luona torstaina. Lautaselle kertyi tietenkin sita kalkkunaa (ei kauhean hyvaa mutta mie en tykkaa kalkkunasta muutenkaan), jamssia (maistuu lahinna makealta potun, paarynan ja omenan sekoitukselta), pottumuusia (joka kavi uunissa syrjahypyn kerman ja voin kanssa, nam), kalkkunan taytetta (makeata leipasorsselia, ei hyvaa), kastiketta (raavittu kasaan kalkkunan paistorasvoista eli ei kauhean hyvaa), ja karpalososetta (kirpeaa). Kaiken kruunasi kurpitsajuustokakku (namnamnam). Kaiken kaikkiaan ei ehka mun erityisia suosikkeja, mutta pottumuusi oli hyvaa, eika lintukaan varsinaisesti pahaa, ja kaikkea otin kohteliaasti sen verran, etta maistoin kaikkea. Napa tuli silti tayteen, vaikka koitin ottaa nuukalti. :) Seuraava ruokaraportti amerikkalaisesta joulupoydasta sitten muutaman viikon paasta :)
Matkalla Losiin nahtiin ruuhka paikalliseen malliin, talla kertaa vastaantulijoiden kaistalla. (Jouduttiin itsekin tallaiseen matkan alkupaassa.)
Perjantaina olin toissa. No, sanottakoon siita vain sen verran, etta mie en saa kaaliini mahtumaan, mika polttava tarve ihmisenlapsella on joulukuusenkoristeille vartin yli kuus aamulla. Vapaapaivana! Perjantaista jai kateen myos oivallus, etta tyopaikkakiusaaminen kuuluu kai olennaisena osana amerikkalaiseen perehdyttamiskulttuuriin.
Lauantai meni lahinna sangynpohjalla, mutta tanaan suunnistettiinkin Palm Springsiin. Menomatka yhteen suuntaan noin 3 tuntia, kun pysahdyttiin valilla ihmettelemaan maisemia. Ja mikas niita ihmetellessa:
Matkalla en kylla neulonut juuri ollenkaan, joten neulonnat eivat ole edistyneet sanottavasti. Tanaan illalla kerin yhden keran Pirtin kampalankaa, Magda pitaisi saada edistymaan, enka kehtaa jattaa sita UFOksi vain sen takia, etten viitsi keria lankaa vyyhdeilta keriksi :) Varsinkin, kun Lohdutusneuletta varten opettelin tekemaan sisalta juoksevan keran. Kylla nyt on onni neuloa, kun kera ei poukkoile hysteerisesti pitkin olohuoneen lattiaa kuin flipperissa konsanaan. Ihmeellista, miten yksi lankakera voi parin kierroksen neulomisen aikana saada itsensa 16 solmulle, kiertaa poydanjalan noin 39 kertaa, hypata sohvan ja sen alle, josta se on kerannyt viela yksityiskohtaisia naytteita viikkosiivouksen perustelemiseksi. Eipahan enaa :)
Lopuksi: lupasin tyokuvia silmukkamerkkien teosta. Pitakaa penkeista kiinni:
Ensiksi etsitaan Inspiraatio. Meilla se asuu laatikossa:
Inspiksen lisaksi tarvitaan tyokaluja:
Valitaan ensalkuun muutamia helmia ja katsotaan mita syntyy:
Ekaksi otan alaosaa varten varren, jonka paassa on nuppi (ei reikaa). Koska helmissa on isot reiat, laitan varteen ensimmaiseksi hopeapallon, etta helmet ei tule siita lapi.
Sitten muut helmet (naissa pitaa kayttaa omaa mielikuvitusta, siihen en osaa antaa neuvoja):
Kun merkin alaosa on valmis eika siihen enaa tule helmia, taivutetaan alaosan paa koukuksi, etta siihen voi kiinnittaa ylaosan varren.
Ylaosan varsi (jossa on rengaspaa) kiinni, ja varteen helmia:
Ylaosan varsi taivutetaan myos koukuksi, ja koukkuun tulee rengas:
Koukku renkaaksi, ja merkki on valmis:
Sama uudelleen, eri varinen merkki:
Alaosan varsi on liian pitka. Varsi kohtaa typistajan:
Nips!
Pisteena i:n paalle visa. Arvatkaa mika tassa kuvassa on hullusti?
Sukkapuikkoja on paikalliseen tapaan vain 4. (Poh!) Ja nuo bambupuikot on ns. huivipuikot, niilla on helppo aloittelevan neulojan kimalleporrolangasta potkohuivia neuloa. *syvia huokauksia*
Taman tilityksen myota iloista joulunalusaikaa kaikille :) Monesta blogista olen salaa lukenut, miten lunta on tullut, ja miten ihanaa on sytytella kynttiloita pimean keskelle. Taalla on vaan pimea. Ois taallaki lunta. *syvia huokauksia* :)
8 comments:
Kulttuurierot kunniaan ja sitä rataa, mutta mun kaaliin ei silti mahdu, miksi sukkapuikkoja pitäis olla vaan neljä. Mulla oli Lontoon-messuilla vähän sama meininki: laskin ja laskin pakkauksessa olleita järkyttävän ohuita puikkoja (0,8 mm) ja sain aina vaan tulokseksi neljä. Kysyin sitten myyjältä, että mitäs jos haluaiskin viis, ja se kaivoi mulle jostain vielä yhden mutta velotti siitä myös ihan sikana.
Ei jummarra, ei.
Mistä saa noita renkaita? Tuosta saikin kivasti ideaa, vaikka itse aikoisin tehdä paaljon lyhyempiä merkkejä.
Nättejä silmukkamerkkejä.
Ihania nuo silmukkamerkit!
Tuota neljän puikon ideaa en minäkään ymmärrä. Kaventaako ne sukankin sitten kolmesta kohtaa? Nimimerkillä "eihän sitä nyt voi muualla kaventaa kuin puikon alussa tai lopussa"?
annev & tuazophia: samaa mielta miekin, en kasita tata neljaa sukkapuikkoa. Koitin vaijya noita paikallisia neulekirjoja ja ilmeisesti naa ihan saannonmukasesti neulovat sukkia kolmella puikolla (siis se neljas on se neulova puikko). Mun mielesta kauhean hankala systeemi kaiken lisaksi. (Joskus on kadonnut se viides puikko, ja oon taistellu neljalla.) Miks ei voi paketissa olla viidetta, meille erilaisille neulojille? Jouduin sit ostamaan toisen tommosen, nyt on kahdeksan puikkoa. No, onpahan sarkymavaraa. Muuten noissa Takumin sukkapuikkosatseissa on viis puikkoa, niinkun pitaakin.
Kavennuksiin en ole perehtynyt, kai ne tekee sit jonkun sadekavennuksen missa ei oo niin valia silla kaventaako puikon alussa vai lopussa. (Ei silla, miekin usein teen sadekavennuksen.)
anonyymi: renkaita saa varmaan jostain sinooperista, tai tiimarista. tai sitten jostain helmien erikoiskaupasta netista. mie en ole suomessa naita ostanut ollenkaan, ja naa renkaat olen loytanyt ihan tyopaikalta. renkaat joita kaytan on (ennakkotiedoista poiketen) 7 mm ja 10 mm. Ne on mulle riittaneet ihan hyvin.
sari: tattis :)
Mä olen kyllä vähän kade kun sä asut Siellä ja teette reissuja Palm Springsiin :( Lumesta tykkään, mutta tämä loska on kamalaa, yök!
Kiitos Tuulia, hyvistä kuvallisista ohjeista. Nyt puuttuu vain materiaalit punaisiin tai vihreisiin silmukkamerkkeihin. Kulta-valkoisetkin voisi olla upeat...
saranella: se kuulostaa hienommalta kuin on, palm springs on 40 000 asukkaan pikkukaupunki keskella ei mitaan, aavikon laidalla. mekin ajettiin siita vaan lapi, ja ihailtiin maisemia muuten, kun ajeltiin vuoriston kylien halki.
jaanal: akkiahan niita taalta saa, mulla ois ylimaarasia noita renkaita ja kaupasta saa vihreita ja punasia helmia. Kulta-valkoinen on mun yks suosikkeja, kullan varisia tarvikkeita on taalla vaan vahempi kun hopeanvarisia, ja ne on kalliimpia.
Post a Comment