Pikkutunneilla

(seuraa pauhaamista ja yollisia keskusteluja Itsen kanssa.)

Kello on nelja aamulla, ja mua ei nukuta. Ollenkaan. Nakojaan nokosilta ei ole hyva nousta iltakahdeksalta. Eika tirpaista naamariinsa pannullista kahvia sen peraan. Karvajalka nukkuu tyytyvaisena. Voi Paimio! (Ei millaan pahalla, te ketka Paimiossa asutte. Ei se voi olla teidan vika.)

Yo on mennyt lueskellessa, en voinut jattaa Girl With A Pearl Earring'a kesken. Upea elokuva, aivan mielettoman hieno kirja, ja taulukin on komea. Sen tyton silmat on kauniit.

Vihreista sukista toinen on valmis, toista en jaksanut tehda vaikka Gary Oldmania katselinkin AV-laitteesta. Teen sen toisen huomenna. Ehka. Jos en nuku koko paivaa.

Huomasin riemukseni, etta Team Finlandilla on oma blogi! Tikrulle iso kiitos :) Miepa olin (lallallaa) eka siella kommentoimassa. Kiva joskus parjata jossain; Kudinpuikko-aanestyksessakaan ei voi luonnehtia blogiaan aaniharavaksi jos on tyyliin kolme aanestanyt Itsea. (Ei, en aanestanyt itse itsea. En ainakaan tunnusta.) Nuo olimpialaiset [sic] on siita hyva juttu, etta tarvitsee vaan kisata itsea vastaan. Mie aattelin tehda kirjoneuletumput punaisesta ja mustasta, taytyy vaan perehtya herringbone stitchin saloihin. (Koitan katsoa sille suomenkielisen nimen.)

Toinen loytynyt blogi on muuten Team Californian puuhanaisen blogi. Nayttais haaraavan samassa pitajassa kuin allekirjoittanut. :)

(Ajatus poukkoaa.)

Huomasin vierailulla mustassa villassa etta oikeesti ne Terhin kuvat on kauniita. Ihan hirmu kauniita. Niinkun vaikka se punanen pikkuruinen takki. Mitenhan itsekin saisi sellasia? (Kuvia, ei takkeja.) Aiemmin en ole oikeestaan kiinnittanyt huomiota koko kuviin, osaksi siksi etta en omista PhotoShopia (oisko syyta?) ja osaksi koska olen laiska. Tarkeinta on, etta omien hikisten katosten luomukset tulee edes dokumentoitua. Pitas kai panostaa kuviin :)

(Kylla maa ens vuonna peittoan kaikissa aanestyksissa kaikki blogit kun mulla on toi huumorinkukka puskemassa itiota ja rupeen taidekuvaajaks. Tai sitten en peittoa ja julistan tan blogini taideblogiksi ja julkaisen vaan outoja, laitamyotaisessa napsittyja kuvia, jotka ovat Ylen Vaikeasti Avautuvia. Enka neulo sukkia, vaan jotain kimalletekokuituhorselohuiveja.)

Tulin muuten miettineeks tossa paivalla kun vasasin sita vihreeta sukkaa loppuun yhta asiaa naista trendineuleista. Kun Ullan ilmestyttya oli se Fifi-buumi, joka ei ota laantuakseen, BiBo on myos jo ilmio, Clapo on varmaan seuraava ja niin edespain. Onko outoa, jos ei pida noista? Omalla laillaan on noi kaikki hyvin kauniita, mutta kun Fifi on vahan liian simppeli (niinkun Roguekin), BiBokin on natti mutta mun paahan ei sitten sovi kerrassaan ollenkaan. Clapoa olen kylla vahan toisella puikolla miettinyt, mutta sekin on vahan simppeli mulle.

(Sanoo henkilo, jonka puolen vuoden puserruksen lopputulema on suoraa sileata oleva neule, jossa on vahan pitsia.)

Toivottavasti kukaan ei nyt pahastu noista kommenteista. Itsas (haa, paasin kayttaan) systeri sanokin, etta toi Fifi on kiva huivi kun se on tarpeeks geometrinen, ettei ala nayttaan mummomaiselta vaikka onkin pitsia. Totta haastat, siskoseni. Se on kaunis, mutta mutta.. noi mainitut ei jotenkin ole mun tyylisia ollenkaan, tai jotenkin niista puuttuu se haaste mita valmiilla ohjeella toivoisin olevan. Vaikea selittaa. Ilman sarvia ja hampaita siis, kaikkien maku ei tietenkaan ole samanlainen, mutta oispa kiva kuulla etten ole ainoa aisan yli potkija.

Ei haittaa vaikka oisinkin. Taahan on.. no, taideblogi. ;)

12 comments:

KatjaL said...

Minäkin olen tuota Fifiä mielessäni pähkäillyt ja jopa kerran aloittanutkin, mutta...kun se malli ei miellytä silmää ja ei tunnu "oman oloiselta", niin ei kai sitä väkisin pidä alkaa vääntää. Mutta vannomatta paras, voihan sekin päivä koittaa, että Fifin salttu kauneus aukeaa minullekin:)

amelie said...

:D Huumorinkukka on ilmeisesti alkanu jo kukkimaan, koska minä ainaki naureskelin noita sinun juttuja ääneen.

Kiva huomata, etten ole ainoa, joka ei Fifistä pahemmin välitä. Onhan se ihan ok, mutta vähän tylsä ja jotenki liian simppelin näkönen.
Bibo sai minun pään näyttämään sieneltä, joten se meni lahjukseksi. Kiva sitä kuitenki oli tehdä ja mukavan näkönenki se on.
Clapotista olen harkinnu, mutta tulin siihen tulokseen, että se vaatii jännittävän ja nätin langan, että sitä jaksaa alkaa vääntämään. Enkä minä ees tiiä missä sitä pitäisin.

KatjaL said...

Just joo, pitäisi tarkemmin kirjoittaa. Siis tuohon edelliseen; salattu kauneus ei salttu, hih;)

inari said...

Itsas?? Tarkoittaa mitä? Ei voi ymmärtää tuollaisia outoja sanoja :)

Minä_hän_se said...

Sherrya pukkaa ;)

Tuulia said...

katja & amelie: kiva kuulla etta on muitakin jotka ei ole ihan hoperona fifista ja muista. clapossa sama homma, pitas olla joku kauheen pahee lanka.

inari: itsas = itse asiassa.

aijuu, mun piti lisata noiden ei-mun-suosikkien listaan ne ponchot. mika niissa viehattaa? (ja kylla, mulla on poncho.)

mina_han_se: luulin enste etta sherrya, mutta sitten muistin etta kavin kommenteeraamassa ;)))

Villasukka said...

Joo, kaikista boomeista ei voi tykätä. Itse en välitä minkään valtakunnan pipoista, kun ne näyttää mun päässä ihan tyhmiltä. Tai siis minä näytän ne päässä tyhmältä (ihan kuin en muuten). Jos olisin voinut, niin olisin äänestänyt kaikkia blogeja - tykkään lukea sinun tekstiäsi!

Melissa said...

I wish I could read Finnish! I am actually of mostly Finnish ancestry, and I have relatives in Finland ;) What brought you to SD?

Tuulia said...

Melissa: Guess I have to start writing in English too, eh? ;) I'm here because my hubby got a job here :)

tikru said...

:) Itsas tarttuu kiitettävästi. Mä inhoan sitä novitan verkkoponchoa, joka on joka toisella. Fifin olen tehnyt mummille joululahjaks ja ittelle tein suorakaidefifistä ponchon, jota on kyllä tullu kesällä jopa pidettyä. Biboista ja pipoista tykkään ja pidän paljon. Clapotiksen hienoutta en oo vieläkään tajunnu.. joten se siitä buumista mun kohdalla.

Altocumulus said...

Sait haasteen, käypä vierailulla. :)

Sahrami said...

BiBoa en omaan päähäni laita, mutta maastokuosisesta langasta kudottuna sain siitä oikein hyvän nimpparilahjanvaikeasti tyytyväisenä pidettävälle teini-ikäiselle siskolleni. Olen ihan omin silmin nähnyt hänet se pipo päässä ihmisten ilmoilla! Jo se riittää siihen, että vaikken popoista enkä bibostakaan tykkää, niin malli ja ohje ovat loistavia! Eli jopa minä (ihmissuvun-ei koskaan-olisi-pitänyt-kiivetä- alunperinkään-niihin-puihin-joista- laskeutui) pääsen noilla trendiohjeilla vähän lähemmäs nykymuotia, josta muuten en tajua pätkääkään...
Pontsot ovat aina olleen mun heikko kohtani, muistelen edellen haikeudella niitä lapsuuden kirjavia pontsoja, jotka äiti mulle virkkasi...