Usually I don't mind the occasional dustbunny in the house. But these are huge! My house has been invaded by giant balls of fluff - the biggest weighs a pound!
Yleensä pienet sohvanaliset villakoiraparvet ei meillä haittaa, mutta tämä on kyllä liikaa. Tulevat pöydille ja sohville ja painavat puoli kiloa!
The biggest is natural white Blue Faced Leicester, the grey is Icelandic wool and the brown is natural brown BFL. I love the colors, and the softness of the fiber. I hope I can spin them so that the yarn does justice to the beautiful fibers.
Isoin jätti on luonnonvalkoista BFL:ää, kuten ruskeahkokin, ja harmaa on islanninvillaa. Värit on jotain käsittämättömän kaunista. Toivottavasti osaan kehrätä näistä jotain nättiä, että kuitu pääsee oikeuksiinsa.
And as you can see, we have a new toy here in the Lair. We call her Sylvia. Or Sylvie for short.
Ja Luolassa on uusi lelu - Sylvia (tai Sylvi lyhyesti).
She's an Ashford Traditional who needed a new home. Sylvia's story is another one in the "good things come to those who wait" category. I almost bought a similar wheel (also made in 1979) a while ago, but DH didn't want a wheel in the house. Well, this time Sylvia came to us, so there was very little DH could do :D
Sylvie needs a little bit of work: the wheel needs a dab of glue, and she needed a new driveband, some hooks, a brakeband (and a knob for it) and a tension knob, but I've already ordered the tension knob, I bought the maintenance kit (which covered most of the issues), and I should have the wheel up and running by the end of the week. I think Sylvie will be an excellent wheel once I've fixed everything.
Sylvia on Ashford Traditional -rukki, joka kaipasi uutta kotia. Rukin tarina on jälleen sarjasta "hyvää kannattaa odottaa": meinasin ostaa täysin vastaavan ja saman ikäisen (vuodelta 1979) joku aika sitten, mutta Karvakoipi pisti hanttiin. Vie kuulemma tilaa. Tällä kertaa Sylvi punki sisälle, joten meillä oli aika vähän sanomista asiaan :D Ihan pikkuisen työtä tämän kanssa on, ennenkuin se on toimivassa kunnossa: uusi nyöri tarvitaan, samoin koukkuja, brakeband ja sille tappi ja tension knob (mitä ikinä ne onkin suomeksi). Ostin jo Ashfordin oman huoltopaketin, jossa suurin osa olikin tarvikkeista. Vielä tirpaisen rautakauppaan, että saan pyörän kasattua, joten viikon lopulla varmaan pääsen jo koeajamaan. Sylvistä tulee vielä varmana hyvä rukki kunhan se on kunnossa.
And she's pretty, too!
Ja nättikin se on.
Yleensä pienet sohvanaliset villakoiraparvet ei meillä haittaa, mutta tämä on kyllä liikaa. Tulevat pöydille ja sohville ja painavat puoli kiloa!
The biggest is natural white Blue Faced Leicester, the grey is Icelandic wool and the brown is natural brown BFL. I love the colors, and the softness of the fiber. I hope I can spin them so that the yarn does justice to the beautiful fibers.
Isoin jätti on luonnonvalkoista BFL:ää, kuten ruskeahkokin, ja harmaa on islanninvillaa. Värit on jotain käsittämättömän kaunista. Toivottavasti osaan kehrätä näistä jotain nättiä, että kuitu pääsee oikeuksiinsa.
And as you can see, we have a new toy here in the Lair. We call her Sylvia. Or Sylvie for short.
Ja Luolassa on uusi lelu - Sylvia (tai Sylvi lyhyesti).
She's an Ashford Traditional who needed a new home. Sylvia's story is another one in the "good things come to those who wait" category. I almost bought a similar wheel (also made in 1979) a while ago, but DH didn't want a wheel in the house. Well, this time Sylvia came to us, so there was very little DH could do :D
Sylvie needs a little bit of work: the wheel needs a dab of glue, and she needed a new driveband, some hooks, a brakeband (and a knob for it) and a tension knob, but I've already ordered the tension knob, I bought the maintenance kit (which covered most of the issues), and I should have the wheel up and running by the end of the week. I think Sylvie will be an excellent wheel once I've fixed everything.
Sylvia on Ashford Traditional -rukki, joka kaipasi uutta kotia. Rukin tarina on jälleen sarjasta "hyvää kannattaa odottaa": meinasin ostaa täysin vastaavan ja saman ikäisen (vuodelta 1979) joku aika sitten, mutta Karvakoipi pisti hanttiin. Vie kuulemma tilaa. Tällä kertaa Sylvi punki sisälle, joten meillä oli aika vähän sanomista asiaan :D Ihan pikkuisen työtä tämän kanssa on, ennenkuin se on toimivassa kunnossa: uusi nyöri tarvitaan, samoin koukkuja, brakeband ja sille tappi ja tension knob (mitä ikinä ne onkin suomeksi). Ostin jo Ashfordin oman huoltopaketin, jossa suurin osa olikin tarvikkeista. Vielä tirpaisen rautakauppaan, että saan pyörän kasattua, joten viikon lopulla varmaan pääsen jo koeajamaan. Sylvistä tulee vielä varmana hyvä rukki kunhan se on kunnossa.
And she's pretty, too!
Ja nättikin se on.
1 comment:
Onneksi olkoon uudelle rukin omistajalle. Kehruu vie mennessään.
Post a Comment