Doily Lady Surprise Attack

As you probably have noticed, a long time ago I suspect, I am totally a doily person. Living room is infested with antimacassars, and every visible surface is covered in some sort of lacy cloth, preferably crocheted with pineapples motifs. Not to mention the granny square afghans I've hoarded by the dozen.

Niinkun nyt varmaan on ollut jo pitkään aika selvää, niin meillä Luolassa, jos missä, ollaan pitsiliinojen perään. Sohvien ja nojatuolien käsinojat notkuu pikkuliinaa niin ettei sekaan tahdo sopia. Ananaskuvioilla tietenkin. Höystettynä sopivasti isoäidinneliövilteillä.
azalea 4
Seriously though, I have no doilies or crocheted afghans, although I can appreciate the time and skill that went into them. I just have very little use for them, which is why this lace doily project was a bit of a surprise for me, too!

Ei meillä oikeasti ole liinoja olleskaan, eikä vilttejä, vaikka arvostan kyllä taitoa ja aikaa mitä niihin on pantu. (Ja osa on oikeasti kauniita.) En vaan ole oikeen keksiny käyttöä pikkuliinoille, mistä syystä yllätin itsenkin neulomalla tämän liinasen.
azalea 1
I didn't show this before, because I find lace isn't all that exciting unblocked, gathered in a big lump. But once you block it, it opens up like a flower. This one surely did.

En vilautellut tätä ennen, kun pitsi tahtoo näyttää kissanoksennukselta ennen pingotusta, kasalla ja ruttuisena. Pingotus jotenkin aukaisee pitsin, ihan kuin kukan, ainakin tämän liinan kohdalla.
azalea 3
The design is called Azalea and it is from Marianne Kinzel's First Book of Modern Lace Knitting. I used some #30 cotton thread and size #0 needles for this, and it measures roughly 24" across. This little doily took me about 2 weeks to knit. It was a quick and fun knit, although the last row had some 700+ stitches and took me an hour to finish. I do like the result, it's classic and contemporary at the same time. It's also very light, it weighs less than 1,5 oz, and is very airy, which makes it perfect for Project Spectrum.

Mallin nimi on Azalea ja se löytyy Marianne Kinzelin First Book of Modern Lace Knitting -kirjasta. Käytin numeron 30 puuvillaista virkkauslankaa ja 2 mm puikkoja. Liina on sakarasta sakaraan noin 60 cm, ja neulomiseen meni parisen viikkoa. Aika nopeaan tämä valmistui, joskin viimeisellä kerroksella oli seitsemisensataa silmukkaa ja yhden kierroksen neulomiseen meni tunti. Tykkään tästä lopputuloksesta, se on klassinen ja silti kuitenkin vähän moderni. Liina on tosi kevyt, se painaa alle 40 g, ja se tuntuu ilmavalta jotenkin, mistä syystä se passaa Project Spectrumiinkin.
azalea 2
Speaking of PS3, I dyed some wool again. I have been thinking about the third challenge, air, and how to present air in yarn. What does air, after all, look like? It's invisible, so much so that we don't really even notice it, and it's light. Like the doily then - who really notices doilies (unless they have pineapple motifs in them)? But the air outside, how do you put that into yarn?

Mistä puheenollen, täällä on taas oltu väripatojen äärellä. Kolmas haaste, ilma, tuottaa jotenkin päänvaivaa. Miltä ilma oikein näyttää? Ja miten sen ilmaisee langassa? Ilmahan on näkymätöntä, huomaamatonta. Ihan kuin ne liinat - huomaako niitä kukaan (jos ei niissä ole ananaskuvioita)? Ja entä ilma, miten ilma näkyisi lankana? Mie tätä keskenäni pähkin, ja totesin, että kyllä ilmassa on värejä. Tai pikemminkin taivaassa, ja värit vaihtuvat kelien ja vuodenaikojen mukana. Mistä päästään jokseenkin pitkällä ja kömpelöllä aasinsillalla näihin seuraaviin.

That got me thinking: the air does have color. Or rather, the sky does. And it changes with season and weather. Which brings me to these.
alpakka ja bfl
I dyed the BFL on the right with blues, grays and very light purples, and named it Thunderstorm. It's been very cold and gray lately, and the colors just got into my fiber. Also, I find cloudy skies desperately pretty, especially when a thunderstorm is on the way. The roving is rather light in color, but I like it a lot.

Oikeanpuoleinen BFL on värjätty sinisillä, harmailla ja hailakoilla violeteilla, ja se sai nimekseen Ukkosmyrsky. Viime aikojen kelit on olleet harmaita ja kylmiä, ja se näkyy sitten kai villassa. Sitä paitsi pilvinen taivas on tosi kaunis, erityisesti kun ukonilma on tulossa. Itse villapötkö on vähän hailakka, mutta minusta aika viehko.

For some reason, this merino-nylon blend also reminds me of a sky filling with dark clouds. I don't know what it is, but the stark contrasts are exciting and the fiber is lovely to spin. It's been a while since I spun fingering weight, and this is merely a practice skein, to get me back on track.

Samalla lailla tämä seuraava tuo mieleen myrskysään, en tiedä miksi. Voimakkaat kontrastit on jotenkin hauskoja ja merino-nylon-sekoite on kivaa kehrättävää. En ole hetkeen kehrännyt sukkalankapaksuutta, joten harjoittelen tällä pienellä erällä ennen isompia koitoksia.
merino-nylon rullalla
The other two BFL rovings were painted on a whim. Charisa named them Sunrise and Sunset, and I like the names a lot. The turquoise is exactly like the moment right before sunrise, right before the horizon turns pale pink. And the orange does look like sunset to me. So in a way, they'd be an interpretation of 'air' as well.

Loput kaksi BFL-pötköä värjäsin ihan stetson-menetelmällä. Charisa nimesi ne jo Auringonlaskuksi ja Auringonnousuksi, ja minusta ne on aika osuvia nimiä. Turkoosi-sininen on ihan kuin hetki ennen auringonnousua, ennen kuin taivas muuttuu vaaleanpunaiseksi. Ja oranssi näyttää ihan auringonlaskulta. Että eräällä lailla osa ilma-teemaa nämäkin.
alpakat, bfl ja charisalta
Charisa also dumped gave me two balls of yarn, which, in her words, go with the orange so she gave them to me. They're soft and fuzzy and I have no idea how to use them, but they do go with the orange and I'll find a use for them. Thank you, Charisa, for the yarn :)

Charisa dumppasi lahjoitti kaksi höttöistä kerää lankaa, kun kuulemma sopivat oranssin pötkön kanssa niin hyvin. En tiedä mikä niiden kohtalo on, mutta eiköhän aika tavaran kaupitte.

Kuvassa kököttää yksi harmaa nöttönen, ja se on yksi viidestä, jotka meille muutti tuossa viikolla. Yksi nöttönen painaa kilon. Kuitu on merinon ja alpacan sekoitetta, ja aivan käsittämättömän ihanaa kehrätä.

You can spot a lump of gray in the picture, and that lump is one of five (each weighs 2 lbs) that I got. The fiber is supersoft and beautiful alpaca-merino blend, and it is absolutely wonderful to work with.
merino-alpakka
Nirvana, I tell you, that's what it is.

Nirvana, suorastaan.
merino-alpakka valmiina
I spun this 1,5 oz. and 290 yd skein in about 2 weeks. My wheel is slow and needs a new flyer, because 6:1 ratio is a bit too slow for thin yarns, but I didn't mind with this one, because it was so much fun to spin. And the fiber wants to be superthin. It's the easiest thing I've spun so far, I felt like I didn't have to do much to spin it. I just love it. Sadly, I won't knit this, because it's a gift, but maybe the recipient will. I hope she likes it.

Tähän 40 gramman ja 260 metrin vyyhtiin meni parisen viikkoa. Sylvi-polonen on kovin hidas ja tarvii uuden flyerin, koska 6:1 suhde on aivan liian hidas ohuemmille langoille, mutta tämän kuidun kanssa ei hitaus ollut pahasta ollenkaan. Alpakka-merino halusi olla ohuenohutta, ja sitä oli nautinto kehrätä, kun tuntui että se kehrääntyi ihan itsestään. Tykkään tästä kauhiasti, mutta en neulo tätä itse, kun menee lahjaksi. Toivon mukaan saaja tykkää ja tikuttelee tästä jotain.

Next time, I promise, no new fiber purchases, and maybe something finished! (Radical, I know.)

Ens kerralla ei ehkä uusia kuituostoksia, ja ehkä jopa jotain valmista. (Radikaalia, eikö?)

ps3

14 comments:

Pami said...

Kauniin näköinen liina. Olen jo jonkun aikaa miettinyt tilaavani tuon kirjan, missä liinan malli. Kai se on nyt uhrauduttava... :-))

Ihanan värisiä nuo villat!!

Villasukka said...

Merino-alpakka näyttää taivaalliselta!
Miten oikein värjäät noita villapötkylöitä? Tekisi mieli, mutten ole vielä uskaltanut...
Tummanruskeaa Jacobia työn alla.

Tuulia said...

pami: suosittelen, kinzelin kirjat ovat täynnä kivoja malleja :)

villasukka: samalla lailla kun lankaakin: liemi pataan ja villa perään. Teknisesti se ei eroa yhtään langan värjäyksestä. Mie voin yrittää ottaa kuvia kun seuraavan kerran värjäilen.

Villasukka said...

Kiitos, kokeilen kunhan ehdin... Niin, ja ei se olekaan Jacobia vaan Romneytä. Ihanan takertuvaa.

Saako kysyä, jos tarjoan ohjetta Ullaan, lähetänkö sen vaan rohkeasti vai kysynkö ensin kelpaako? Ohje on jo kirjoitettu. Miten oikeasti toimitaan?

Tuulia said...

villasukka: kannattanee kysyä suoraan Ullan väeltä. Ymmärtääkseni aika vapaasti ovat ohjeita julkaisseet, eli materiaali lienee aina toivottua. Kysäise suoraan vaikka Marjutilta, he osaavat sanoa asiaan enempi. Itse en ole kuin satunnaisesti Ullaan ohjeita tarjonnut ja edellisestäkin on jo aikaa, joten en osaa sen enempää sanoa.

Martsuli said...

Ihana ja kaunis liina!!

Kirsi said...

tuota samaa liinaa kattelin eilen, mutta en sitten aloittanutkaan sitä vielä. Ihanan näköinen kyllä se on. Pakko jossain vaiheessa tehdä.

Villasukka said...

Kiitos taas. Pistin ohjeen menemään (Vendela-sukat), kaipa kertovat sitten kuulumisia.

Noiden sinun ihanien värjäyksien katselminen saa aikaan kummia... Kaivoin koolaid (muuta väriä ei just nyt ole) varastoni esille ja jos sunnuntaina ehtisi...

Outi said...

Aivan ihana liina! Kuolaa hän ja miettii ohjeen (=kirjan) hankkimista =) Ja lankakin on upeaa! Kyllä siellä vaan osataan...

Emma said...

Todella kaunis liina ja noissa "langoissa" on kivat värit.

Eve said...

This is gorgeous! I don't know how to say that in Finnish, but if I could I would.

Luinelen said...

Oijoi kun on ihanaa harmaata. :) Nättejä on värjäykset ja liinakin. :)

knitting dragonfly said...

Oh how beautiful! The lace and the spinning! You made me gasp.
Vicki

juuli said...

Värit on kauniita, mutta harmaa on ja pysyy kestosuosikkinani. Ja lanka jonka teit on suorastaan mykistävän ihanaa!