Lankaa, lankaa, enemmän lankaa!

Tärkein ensin: sain aivan ihanan paketin Tellulta! Vastineeksi diilailuista sain Mauri Kunnaksen kaksi 7 koiraveljestä-kansiota, Drops Alpacaa (ja salmiakkia, jonka pistelin nassuuni jo) :) Kiitos, kiitos! Toivoin tuommoista kansiota tai koteloa printatuille neuleohjeille, ja Tellu oli kaukonäköisesti ostanut kaksi ;) Nää Mauri Kunnakset on ihania, niin kirjat kuin nää muutkin. Täytyypä hihkaista vaikka siskon suuntaan, että se isompi kotelo vois olla kiva. Tai se kynäkotelo. Tai.. Niin, ja suomikokoinen rei'ittäjä, täällä eivät tunne kahden reiän systeemiä. Tellulle iso kiitos kuitenkin näistä!


Tuosta D. Alpacasta piti kysymäni: voiskohan sen värjätä? Tuon langan sävy on 2110, eli aika tumma luonnonvalkoinen, ehkä jopa beigeksi voisi sanoa, ja se ei todella sovi minun ihoni kanssa yhteen. Mulla on näihin yksi projektisuunnitelma olemassa, mutta voisin ihanaa lankaa sävyttää hieman enemmän ruskeaan päin. Mielessä väikkyy maitokahvin väri, mutta en nyt vielä ainakaan dipannut Ihaa-mukiin ;)

Ja sitten ihan itse tilattuja. KP:ssa oli alelankaa joskus ajat sitten, mutta väri oli aivan väärä. Miten voi lanka näyttää vedenvihreältä netissä, kun se oikeasti on mintunvihreä? Tilasin Shine Sportia ensin väriä Aquamarine, ja kirkaisin kauhusta, kun paketista löytyi langaksi materialisoitunut ala-asteen kässäntunti. Kaikkihan (no tietyssä ikäluokassa ainakin) ovat joutuneet pakosti vääntämään sen sukkaparin siitä mintunvihreästä, persikanvärisestä tai laventelinvärisestä langasta. (Mihin ne värit on muuten kadonneet lankakartoista? Jos jollain niitä on vielä jemmassa, ne alkaa olla kohta ihan arvotavaraa. Tosin en keksi kuka niitä vois enää olla vailla - samaan tapaan kuin kasarimuodin kliimaksia, olkatoppauksia ja parinkymmenen sentin resoreita, kaipaa enää harva.) Turhaan ei terapeuteilla mene hyvin: ne värit traumatisoivat loppuiäksi. KnitPicksin vedenvihreä oli sit justiin se minttu. Lanka pikapikaa vaihtoon, ja eilen sain tilalle läjän omenanvihreätä. Ja se on nimenomaan vihreätä niistä ompuista, jotka vuodenaikaan katsomatta riemukkaan kirkkaina tervehtivät markettiin menijää. Ei hajuakaan, mitä niistä tulee, mutta vilenismi ei katso tällaisiin muotoseikkoihin.


Ja oli paketissa viisi vyyhtiä ohutta pitsineulelankaakin :) Näistä osa menee SNY:lle, muun muassa. Sitten marraskuussa ;)


Mun on kyllä pakko revetä niiksi vyyhdinpuiksi pikapikaa. Onneksi AnneV laittoi hyvät kuvat, joiden perusteella piirrän oman suunnitelman ja menen Home Depot'n kaupansedän luo. Katsotaan, tuleeko tästä mitään muuta kuin rakkoja kämmeniin :)

Muuten käsitöiden saralla ei ole muuta tapahtunut kuin että palmikkoneuleen alaosa pääsi paremmille metsästysmaille ja uutta on tulossa. Samalla huomasin pari mokaa ohjeessakin, mutta hyvä kun hoksin ne nyt niin voin korjata. Oppirahat on maksettava: ekan palmikkoneuleen suunnittelu ei ole ihan simppeliä, mutta onneksi jälki maksaa vaivan.