Mulla on maailman paras SNY!

Päivä oli suorastaan uuvuttava. Syykin on (jälleen) oma vika: mie jätän ruokakaupassa käynnin aina viime hetkeen, kun jääkaapissa kurkistaa vain valo ja Karvis on syönyt jo viikon pelkkiä pakasteruokia. Tänään ei muu auttanut kuin tehdä kierros kaupoissa. Ruokakaupassa käynti täällä kolkilla ei onnistu kuten Suomessa: Passatin keula kohti Citymarkettia (tai muu vastaava paikka), josta saa kaiken kumppareista kermaviiliin.

Ensin menin farmer's market-tyyppiseen kauppaan, jossa on parhaat hedelmät. Sieltä postin kautta etnisten ruokien kauppaan, josta saa lampaan jauhelihaa, Arielia, rahkan tyyppistä jugurttivalmistetta ja luutonta kananrintaa. Sen jälkeen normaaliin ruokakauppaan hakemaan vesi, vissyt ja kahden litran limsapullot. Sitten apteekin kautta isompaan markettiin, jossa myydään kaikki isoissa pakkauksissa (ja josta syystä haen esimerkiksi banaanit paikoista, joissa niitä myydään alle viiden kilon laatikoissa). Koko hässäkkään meni karvan verran päälle kuusi tuntia, eli koko päivä.

Purin kassit, söin hieman, ovella kolahti. SNYn yllätys ei olisi voinut sattua parempaan saumaan:
SNY kolmas paketti

Jo tuo kuoren teksti sai minut heti paremmalle tuulelle ja mielen virkeämmäksi, mutta kun avasin sen, en meinannut pysyä enää nahoissani:
SNY kolmas paketti 2

Heli Laaksosen ihana kortti! Salmiakkia! Karpalojauhetta! Mustatorvisienikastiketta! Gutermannin vaaleanpunaisia ja vaaleanvihreitä 9/0-helmiä! Siniharmaata Kamenaa! Marks&Kattensin Biancaa kahdessa ihanassa pätkäsävyssä! Ja viimeisenä: Rowanspun dk-lankaa!

Ja nämä kaikki keskustelivat jo kanssani (mulla on hyvin vähän seuraelämää joten ihmekös jos lanka alkaa keskustella): Rowanspuniin saattanee olla piilotettuna Ene, Kamenassa asunee Swallowtail, ja Biancat kuhertelivat jo Kotiväen kanssa. Salmiakki menee herkkuna omaan nassuun, tosin hiljaa ja nautiskellen. (SNY:lle: mie olen kokeillut jo aikaisemmin, Sisu Hornaa menee suuhun kerralla pussillinen ja risat. Tajunta laajenee samalla neliökilometrikaupalla.) Karpalojauheen käytän herkutellen aamupalan kanssa, ja sienikastikkeella kruunaan pihviaterian. Helmet eivät vielä olleet päässeet yksimielisyyteen tulevasta projektista: vaaleanvihreän kanssa kommunikointi ei onnistunut ollenkaan, sillä se oli postipaketissa päässyt vapauden makuun ja levinnyt pitkin pussia, joten se oli vielä aivan vallaton ja villitsi nuo pinkitkin. Onneksi sain melkein kaikki kerättyä jemmaan, loput upposivat imurinruuaksi kokolattiamattoon :)

Ihania, ihania lankoja ja lahjoja! Mulla ei ole vielä ikinä ollut mitään näistä langoista, enkä kyllä tiedä raaskinko ihan heti niitä neuloa. Käsityöläisen itsetuntoni sai kolauksen tuon palmikkovirityksen kanssa, mutta kunhan siitä toivun, näistä joku pääsee puikoille. Kiitos ihanasta paketista, SNY! Teit epäonnen perjantaista onnenpäivän! :)

Nyt mulla on vähän huono omatunto, kun SNYni ei ole saanut minulta vielä tässä kuussa mitään. Jemmaan marraskuuhun isoa pakettia, joka toivottavasti korvaa tämän odottamisen positiivisesti..

Ja edellinen postaus palmikkotakin viimeisimmistä käänteistä mykisti lukijakunnan ilmeisesti täysin. Kenties ruutujen takana ei nähtykään viritelmääni komiikan kliimaksina, vaan traagisena ja surullisena tapauksena. (Virheitä löytyi lisää, jälleen lukijat olivat tarkkaavaisina.) Toivoin, että olisin voinut tuottaa hilpeitä hetkiä (sillä miekin koetan nauraa itselleni ja virityksille, koska hapannaamana ei ole lysti olla). Novitamaiseen ilotulitukseen ei varmaan päästä, mutta silti olen traumatisoinut viattomia sieluparkoja. Jostain syystä viime aikoina neulomisharrastuksestani on siis hyötynyt vain terapeuttikunta. Hmm.

:)

(Takille on olemassa jälleen yksi idea. Sorvaamme sitä, palaamme näihin sekaviin tuokiokuviin, kun on se sopivan mittainen pätkä taas neulottu - jotta sen voi purkaa. Kerijälaitteella voi muuten hyvin purkaa tekeleitään, eikä tunnu edes niin pahalta. Purkaessa ilman tuntuu pahalta kun joka ainoan metrin joutuu käsin punnertamaan pieneksi, liian tiukaksi nöttöseksi. Kerijälaitteella harmistusta ei edes huomaa! Taas yksi plussa!)

2 comments:

Ainoliisa said...

No hei Tuulia, mieheni voi todistaa, että eilen illalla (Suomen aikaa), kun luin edellisen postauksesi (mikä sosiaalinen elämä...), yritin kovasti kommentoida, mutta Firefox ei ollut enää laisinkaan yhteistyökykyinen puolen yön jälkeen! Ei suostunut avaamaan kommenttilaatikkoa, eikä sen koommin mitään muutakaan ikkunaa enää, joten päätin sulkea koneen ja mennä nukkumaan. Siispä kommentoin näin "aamutuimaan"; minä en olisi masentunut moisesta palmikonkierrosta! Tee toiseen etukappaleeseen samanlainen eikä _kukaan_ voi tietää, että sen olisi pitänyt olla toisin!! Sillä on nimikin, design feature :). Ja komiikasta, täällä päässä ainakin lähinnä päivitellään sitä, millä tahdilla saat käsitöitä aikaiseksi ja kuinka upeita luomuksia ne ovat... Omani ovat sen verran kaukana, ettei aina oikein kehtaa naureskella :). Tosin se taannoinen pottu kyllä herätti hilpeyttä - mahtoikohan sekin olla Costcosta (tms)?

Anonymous said...

On sulla ostoskierros! Kyllä meidän oma Citymarket tuntuukin heti mukavalta, kierrokseen menee vaan puoli tuntia.

Luin toki eilenkin, mutta meillä odotteli jono takana kun mun uusi läppäri ei vielä ollut verkossa joten mä ehdin vaan pikaisesti lukea blogit mutten kommentoida mitään.

On muuten naurussa pitelemistä kun ensin neuloo hurjana - huomaan virheen - purkaa, kiroilee - neuloo uudelleen - huomaa virheen - kiroilee, purkaa...

Mä muuten en ois huomannut mitään virheitä ellet sä ois niistä sanonut. Sitten piti tietty hakea :-) No joo, löytyihän ne, mutta mua ne ei haittais omassa neuleessa. (=laiska purkamaan) Tilaustyössä tietty oliskin eri juttu.