Meillä kylässä

Kävi tuuri: lankomies on tulossa kylään* joten Consuela meni työsuhdepillarillaan pitkin pirttiä - ja saatte enemmän kuvia kuin olin ajatellut :D Eli, tervetuloa meille!
(emmää mitään slideä tehny, en hoksinu miten siihen ois saanu kuvatekstejä kivasti. ja asiaahan aina on, ja paljon. mennään siis perinteisin menetelmin. Kilkkaa kuveja isommaks.)
*muutenhan täs ei ois mitään ihmeellistä, mutkun lankomies asuu Oulussa. Se on täällä työkeikalla :)

Käy toki ensin sisään eteiseen:

No, eteisestä ei juuri voi sanoa eteiseksi. Eteisessä ei ole naulakkoa, vain kenkäteline. Ulko-ovi on tuo oikealla, keskellä on siivouskomero (ja siellä on lisää kenkiä), ja vasemmalla partsinovi. Komerossa asuu lempparikengät: hirmuiset tekonahkasaappaat!

Meillä siivouskomero on rajallisen kaappitilan vuoksi vähän joka paikassa: keittiössä on keittiön siivousaineet, vessassa vessanpesuaineet ja niin edespäin. Tulette huomaamaan, että meillä ei vallitse järjestys vaan täydellinen anarkia. Kämppä on 15-lapsisen perheen leikkihuoneen ja kaatopaikan sekasikiö - siis mein oma koti.

Siivouskomero on missä sattuu, eivätkä laukutkaan asu yhdessä komerossa. Laukkuja löytyy pitkin kämppää, eniten vyyhtitelineestä laukkutelineestä naulakosta juoksumatosta (se on kuvassa kasassa).

Mieluisinta laukkua ei varmaan oikeen ole - otan mukaan aina sen, mihin langat parhaiten mahtuu. Yksi varma laukku on, ostin sen iltana ennen Karvajalan lähtöä tänne Helsingistä. Se on Jounin musta nahkainen käsilaukku, ja maksoin siitä itsen kipeäksi. On se kyllä sen edestä kestänytkin, ja nähnyt paljon maailmaa.

Jos juoksumaton kohdalta katsot jyrkälti oikeaan, näet Ekeskogin (tunnetaan myös askartelunurkkana). Ekeskog hallitsee meidän olohuonetta, jossa ei ole telkkaria ollenkaan, vain videotykki. Olkkarin ainoa kokonainen seinä on peitetty kankaalla, josta on hyvä väijyä Arakornin ja muitten salskeitten miesten seikkailuja. Ekeskog on päivisin mun askartelukeskus, yöksi neulat ja puikot muuttavat pieneen ruskeaan koriin, joka tosin on vain yksi monista askartelukoreista. Tuo pösilö aukko seinässä on tarkoitettu kai telkkarille, mutta kuka katsoo niska kenossa töllöä? (Ei kukaan, paitsi ne, joilla on recliner-sohva. Meillä ei ole, meillä on siis siinä akva.)

Olohuoneen yhteydessä on ruokailutila ja keittiö, jonka maton olettekin nähneet jo aiemmin.

Juu, NeuleGestapo voisi luulla niitä Marimekon Unikoiksi. Eivät ole. Mutta kurkistetaan jääkaappiin, joka onkin täynnä, kun kävin kaupassa päivällä:

Jugurttia, Philadelphiaa, appelsiinimehua Karvajalalle, eilisen ruuan jämiä (jälleen Karvajalalle), hienon pullon takia ostettua valkkaria (mulle). Jääkaapin uumenissa on myös vakiasukkaat vissy ja norjalainen kutunmaitojuusto, ja Karviksen dieetti-Pepsi. Tuo herkkuloota keskellä on ihan vinkeä keksintö, sinne saa jemmaan pienet nöttöset juustoja ja muut sellaiset herkästi tuon valtavan kaapin uumeniin piiloutuvat artikkelit. Muuten tuo kaappi on aivan liian iso, pakastinosa on aivan liian pieni, ja jääkaapilla ei parane käydä liian paljon - saa selkävaivan. Jääkaapin vihannesosasto on aivan lattianrajassa, vaikka järkevin olisi, jos jääkaappi olisi ylempänä (tai pakastinkaapin päällä). Ehkä jenkit ei siksi syö vihanneksia tarpeeksi, kun ne kylmälootat on liian alhaalla?

Keittiössä on se kaasuliesi:

Kaasuliesi on monessa suhteessa kauhean kätevä: se lämpiää nopeasti ja myös jäähtyy hetkessä, ja lämpöä on helppo säätää sopivaksi. Hauduttamiseen se ei käy, ja lämpö on minusta epätasainen. Jos pitäisi valita, ottaisin kaasulieden. Kaasu-uunia en ottaisi suurin surminkaan - kaksi vuotta sen kanssa on tarpeeksi. Se vuotaa lämpöä (eli kämppä on ihan sauna), sitä ei saa tarpeeksi kuumaksi, kaikki kuivuu uuniin ilman kantta ja pullat palaa pohjasta. Ei meille enää ikinä.

Keittiöstä lähtee käytävä kämpän "itäsiipeen" eli makkariin, siinä matkan varrella on pienempi vessa/kylppäri, jonka suihkua ei käytetä koskaan. Siinä on myös pesutorni, jossa on sivusta täytettävä kuivuri päällä, ja tämä hirvitys - päältätäytettävä helvetinkone pesukone:

Tämän riemuista olen polkannut aiemmin.
Pesukonetta vastapäätä on talon ainoa korkea komero, jonka yläosan olen täyttänyt menestyksekkäästi joulujutuilla - ja joka on ainoa esimerkki taloudessa siisteydestä ja järjestyksestä - ainakin mitä komeroihin tulee.

Mun periaate on, että jos ne on oven takana piilossa, ja mie tiiän mitä missäkin on (enempi vähempi), kaappien ei tartte olla järjestyksessä. Sama koskee keittiön komeroita, joten kuiva-ainekaappeihin ei meillä kurkistella :D Sitä paitsi, kun keittiössä on kaappitilaa aivan surkea määrä, vaikka kaappi oliskin järjestyksessä, se on aivan piukkaan asti täynnä roinaa. Samasta syystä meidän keittiön tasoilla vaeltaa tuo järjetön määrä roinaa.

Mennäänpä sitten isompaan kylppäriin, jonka kuvat on useassa osassa, johtuen siitä, että kylppäri on täynnä peilejä, jotka heijastavat mitä makuuhuoneessa on ja.. no, sanotaan vain, että rajaus on iloinen asia :D

Käännytään takaisin, kurkataan matkalla makkarin kirjahylly:

Tää on saatu, ei todellakaan lähde mukaan Suomeen sitten joskus, mutta ajaa asiansa. Kovin paljon ei voi laittaa kirjoja, joten hyllyssä on Sonjan ja Jannen synttärilahja, kaksi herttaista kirjatukea, käsityökirjojen kokoelma, Tolkien-kokoelma sekä epämääräisiä kirjoja - ja kaikki Calvin&Hobbesit kolmena isona teoksena. Kiinalaistyylisissä hattulaatikoissa ei ole lankaa piilossa - vielä. Yöpöytä on mun, se on harvoin noin siisti (ja näkisittepä kaapin sisällön!). Tossa mie teen sudokuja ja neulon ja luen sitten illalla, kun Karvis jo nukkuu.

Makkarissa on muuten kattolamppu, näitä on kämpässä kaksi. Jenkit eivät harrasta kai kattolamppuja. En tiedä miksi.

Makuuhuoneen vieressä käytävällä on kämpän Kaikkein Pyhin: työ/askarteluhuone. Siellä on surffilauta ja lempparituoli (sohvan jälkeen):

Työtuoli on paikattu mustalla jeesusteipillä ihan siksi, että ei tarttis olla uutta ostamassa aivan heti, ja kun toi ei ole lähdössä Suomeen niin sillä ei ole väliä. Nakkaan sen mäelle kun se hajoaa korjauskelvottomaksi. Jakkara sopii työhuoneeseen, kun se ei ole mikään estetiikan riemuvoitto noin kokonaisuutena, joten siksi näette siitä vain kirjahyllyn:

Työhuoneessa on myös kaapit, joissa suuri osa langoista asuu:

Osahan asuu sängyn alla, ja osa juoksumaton vieressä, ruokailutilassa, kun ne ei mahdu mihinkään :)
Ennen kun meette, niin käykää parvekkeellakin:

Partsilta näkee kahteen suuntaan. Meillä ei ole varsinaista takapihaa tai etupihaa, pelkkä piha. Ulko-ovelta näkee vielä yhden vinkkelin:

Loppuun bonuksena vielä kuva tatskasta. Tuo musta asia on mun tukkaa, tatska on vasemmassa hartiassa/niskassa (no, niillä nurkilla kumminkin).

Siinä se oli, meidän 90 neliön onnela. Kiva kun kävitte, tulkaa toistekin!

Tästä jäi pois levyhylly, koska meillä on lähinnä pieni ja pippurinen levyläjä (ja siitäkin suurin osa Suomessa), ruokakaappi edellämainituista syistä, Karvajalan kintut kun se on nyt lietsussa, keittiön ikkuna (kun keittiössä ei ole ikkunaa), naulakko (ei ole naulakkoakaan), siivouskomero ja kosmetiikkahyllyn tiukka järjestys (siksi että siivouskomeroakaan ei oikeen ole eikä kosmetiikkahyllyä - on meikkilaatikko, joka on yhtä iloinen sekasotku kun kaikki muukin).

Ja juu, olen saanut survottua koneelle Photoshopin. Ihan itte! Tai no, systerin jeesauksella. Kun Karvis ei mulle sitä laittanut, niin täytyi itse vääntää. Hyvä mie!