Owls and Curtains / Pöllöjä ja mummolanverhoja

Madde asked me to show some pics of my Fair Isle projects. I'm always happy to show my WIP's, although I am not particularly fond of my bad photos of unblocked knits. So, I give you a bad photo of a partly blocked knit ;)

Madde pyysi kuvia kirjoneuleprojektista, ja miehän mielelläni näytän keskeneräisiäkin. Tosin saan aina vaan aikaiseksi huonoja kuvia pingottamattomista virityksistä. Nyt panostin, joten tässä huono kuva osittain pingotetusta virityksestä:

I honestly can't wait to get back to knitting this. Especially now, when I have the cutest assistants ever!

En oikeasti malttaisi päästä tikuttelemaan Ilmarista loppuun. En varsinkaan nyt, kun neulonnalle tahtia antavat suloiset assistentit:

I bought the Peruvian owl beads when we went to Balboa Park a few weeks ago. They were the only blue beads in the bowl, so I only got two. I think they're very cute!

Ostin perulaiset pöllöhelmet Balboa Parkista jokunen viikko sitten. Kalastin helmikipon ainoat siniset helmet, siksi näitä on vain kaksi. Aika somia!

Don't think I've been idle this week - I've kept myself busy enough. For example, this morning I watched the sun rise:

Pois se minusta että joutilaana riekkuisin, vaikka langat loppuisivatkin keskeneräisistä - täällä on tehty kaikenlaista. Esimerkiksi tänä aamuna killistelin auringonnousua:

I also made up excuses to use a brooch.

Ja keksin tekosyitä käyttää solkea.

Lo, it's a curtain!

Mummolan verho!

(No, it's not. It's a shawl.)

(Huivi se on. Siitä myöhemmin lisää.)

Magnificent knitters! / Ihmeellinen on neuleyhteisö!

Knitting community is really wonderful, I must say! This week, the mailman has been busy carrying gifts for me :) I got yarn, yarn, candy and more yarn!

Neulojien yhteisö on kyllä mahtava! Kattokaas mitä Suklaasilmä-Patemme on kantanut Luolaan viikon mittaan: lankaa, lankaa ja karkkia!

This one on the left, from Midori, was a giant thank you note and it arrived perfectly to cheer me up (this weekend wasn't one of the best for me)! She sent me the prettiest card ever, with some Finnish candy and a skein of amazingly beautiful yarn: Jitterbug Jay. Thank you so much!

And the other is a birthday gift from Jaana, a great pal with a wicked sense of humor ;) She sent me some Finnish bread (you have to be Finnish to understand) and Finnish candy (not Cuban cigars, although the tincan might indicate so. Inside was candy and I love the tincan - she must've remembered I collect them!). She also sent me something I've never seen before: a pinkeep (you must be a cross-stitcher to understand). A pinkeep is essentially a device to hold your pins, sort of a needle cushion but not quite. (I also collect needle cushions..) I didn't realize they were so small! And what a pretty autumn theme! And a cute card ;) Thank you so much, I love everything!

Midorilta tuli suklaisia ja salmiakkisia herkkuja, yksi upeimmista korteista kuunaan - ja Jitterbug Jayta! Aivan mieletön juttu, kiitos valtavasti!

Toinen on synttärilahjaJaanalta, jolla on hervoton huumorintaju ;) Pirkan varrasleipää ja salmiakkia sikarirasiassa! Ja huikea pinkeep! En olekaan semmoista nähnyt ennen. Pinkeepissä voi säilyttää nuppineuloja, ja taitaa olla tämä uusinta uutta ja kuuminta hottia pistelypiireissä nyt. Taidan kokeilla itsekin, mutta nyt tyydyn vain ihailemaan Jaanan kaunista syksyistä aarretta!

Yes, it is my birthday today (only two years before I hit 30 *yikes!*). I celebrated by buying books! I got Gossamer Webs: History and Techniques of Orenburg Laces by Galina Khmeleva and Knitting Nature by Norah Gaughan.

Aivan, on vanhenemisen vuosipäivä taas. Mie juhlistin sitä tilaamalla pari kirjaa: Orenburg-pitsien historiaa käsittelevän upean kirjan ja Norah Gaughanin Knitting Naturen.

I read some of Khmeleva's book and I must tell you - I absolutely love it! I am a history freak, bigtime so, and this is just perfect. It illustrates beautifully and vividly the history of almost forgotten lace knitting tradition in Russia. What really astonished me are the personal histories of some of the master knitters of lace. Too often any mundane craft history is told without giving due credit to the true masters who developed the craft and were proud of their achievements, but this book does so. It isn't so much of a pattern and designing book as say, Heirloom Knitting is, but it is an awesome and inspiring book and I do recommend it.

Knitting Nature is a marvellous book in its own right, but somehow I wasn't so happy with it as I was with Gossamer Webs. Perhaps it's because I wasn't entirely excited about the photography of the book, or perhaps it's because I didn't want to knit anything right away. I do like the unusual way of knitting in the book - it really is revolutionary. I found a few projects I will knit eventually, although with some technical changes. For example, the Asymmetrical Cardigan is absolutely beautiful, but I will knit all the pieces separately, because I knit loosely and seamless knits tend to be a bit saggy after a while. Also, I love sewing seams. Crazy, I know. :)

Galina Khmelevan kirja on käsittämättömän upea teos. Luin sitä jo hieman, ja ihastuin heti. Historianarkille tämä on aivan must. Teoksen yksi parhaimpia paloja on mestarineulojien esittely. Liian monessa kädentaitoja koskevassa historiikissa itse tekijät jäävät unholaan, usein ihan käytännön syistäkin, mutta Khmeleva esittelee 1900-luvun taitureita ja heidän elämäntarinoitaan, ja tämä puoli kirjasta oli minusta hyvin sympaattinen ja mielenkiintoinen. Kirjassa on verraten vähän mallikuvioita, eikä se ole vaikkapa Heirloom Knittingin veroinen suunnittelutyökalu, mutta se tarjoaa oivallisen palan neulonnan historiaa, joten suosittelen sitä lämpimästi.

Knitting Naturen tiesin jo etukäteen, ja olen siitä samaa mieltä kuin ensi selailullakin. Kirjassa esitetty tapa ajatella neulomista on suorastaan vallankumouksellinen ja raikas, ja se tarjoaa paljon inspiraatiota. Kuvissa on minusta toivomisen varaa, ja aika moni neule ei istu kauniisti mallin päällä. En löytänyt heti sellaisia "pakko saada" -neuleita, joskin aion neuloa useamman mallin kirjasta pienin teknisin muutoksin. Kuitenkin oivallinen lisä neulekirjastoon, ja ehdoton inspiraation lähde.

Now, I said this weekend wasn't the best possible. Indeed it wasn't. I've been knitting only that Fair Isle cardigan, and I knew when I started it that I would not have enough white Palette to finish. This wasn't a problem, since I had some yarn that was almost exactly the same yardage, it was exactly the same color, and it is 2-ply wool yarn. But it's spun somehow differently, since the two yarns didn't quite go together. It does show that they are not identical, and it bugs me, and I would hate to waste hours and hours of work with something that is not perfect. So, I ordered the missing yarn, and I might *ahem* have ordered something extra, too ;)

Viikonloppu ei kaikenkaikkiaan ollut paras mahdollinen. Olen koko viikon neulonut kirjoneulevillistä edistyen vain niukalti, ja kaiken huipuksi lankakin loppui. Tiesin kyllä aloittaessa, että valkoinen Palette loppuu, mutta ajattelin korvata sen metreiltään, koostumukseltaan ja väriltään lähes täydellisesti vastaavalla langalla. Langat ovat kuitenkin aivan erilaisia, ja ero näkyi rumasti vaihtumiskohdassa. En halua uhrata useita työtunteja johonkin, joka valmiina häiritsee, joten tilasin puuttuvat langat ja saatoin tilata myös vähän jotain muuta ;)

While I wait for those, I have plenty to admire in Jay. I just love the colors of that yarn! See what I mean?

Ja kun noita muita ihania odotellaan, Jayn väreissä riittää ihasteltavaa siksi aikaa yllin kyllin. Oi näitä värejä! Vai mitä mieltä olette?

Failure / Epäonnistumisia

This Friday doesn't seem to be a good day in any way. The sky is dull and dark, I have a headache, and I just found out my knitted bag is an utter failure.

Perjantai alkoi aika keljusti. Tällä viikolla aamut on olleet kauniita, mutta tänään taivas on harmaa ja pimeä, päässä takovat pienet sepät, ja veskaprojektini meni mönkään.

Doesn't look bad this way, right? Well, according to my original plan, the front of the bag was supposed to have a clever design on it, an i-cord embellishment sewn onto it. The swatch was rather promising: it felted smoothly, it wasn't too tight, and I thought this'd be easy.

Right. So yesterday, when I felted the bag, I got a tracing pen and drew the design on the bag. Then I took a needle and the i-cord, and started sewing it onto the bag. But the needle will not go through! The felted bag is not at all what the swatch was: it's like solid rock. Nothing will pierce the surface, nothing! This wouldn't be a problem, I could just leave the bag like it is, if I could get the markings of the pen out. But I can't! (The markings are on the other side of the bag.)

Ei näytä tälleen pahalta. Mutta, alkuperäisen suunnitelman mukaan laukkuun olisi tullut vinkeä kuvio, i-cordia ommeltuna pinnan päälle. Mallitilkku lupasi hyvää: pinta oli pehmoinen ja joustava, ja mie olin jo varma, että i-cordin ompelu sujuisi helposti. Kattia kanssa. Sain väskyn valmiiksi, nakkasin koneeseen, ja tänä aamuna, otin jäljennyskynän (ompeluun tarkoitetun) ja piirsin kuvion pintaan. I-cordin ompelu ei onnistunut ollenkaan, koska laukku oli huopunut koneessa ihan hurjasti. Pinta on ihan peltiä, ja siitä ei mene läpi mikään. Ei edes terävä neula. No, ajattelin että jätän sen tuolla lailla, jos en saa kuviota siihen. Mutta jäljennyskynän jälkipä ei lähde pois. Koitin pestä sitä, mutta se ei lähde mihinkään! (Tieten ne kuviot on tuolla toisella puolella. En viittinyt ottaa kuvaa siitä puolesta, tää toinen on kuitenkin melkein-jees.)

I had such high hopes for the bag, it wasn't supposed to be just an in-between thing like it turned out to be. And now, just to be able to use it, I have to dye it with a different color. I was mad, when I discovered this bag wasn't what I intended, and now I am just disappointed. I guess after having so many successful projects, I didn't remember the bitter feeling when something doesn't go just right.

Tästä piti tulla jotain ihan muuta, eikä mikään väliprojekti niin kuin nyt näyttää. Ja nyt, jotta tätä voisi edes harkita käyttävänsä, se pitää värjätä. Nupissa kiehahti kun tajusin, että mettään meni, mutta nyt olen vaan.. no, vähän pettynyt. Aika monta juttua on onnistunut putkeen, ja taisin jo vähän unohtaa, miten kipeästi Mörvelöpeikon puraisu sattuu.

I didn't waste too much time with this, but even those few hours could've been better spent, knitting this:

Onneksi veskan kanssa ei aikaa tuhraantunut kovin paljon, mutta nekin tunnit olisi voitu käyttää paremmin tämän neulomiseen:

Sad, isn't it? I have been knitting this franctically all week, and I have one almost finished sleeve. It takes forever, although it does look rather nice, even unblocked. So, I think I'll stick with this one for now.

Aika surkeaa: koko viikko on mennyt neuloessa ja melkein yksi kokonainen hiha on jo valmiina. Tähän menee ikuisuus, vaikka näyttää aika kivalta, jopa pingottamatta. Joten tämän kanssa taistellaan jatkossa.

Ooh, aah! (Eng only)

Oh, what a wonderful SP pal I have! Look what I got today!


A sheep pin from Ireland! A goat's milk soap from Willow Ridge Farms! Amazingly pretty gray yarn from Hidden Valley Yarn! And Charted Knitting Designs by Barbara Walker! And I love all of them, love them!

The soap smells amazing, it's almost like almond but not quite. And it's so pretty, how can I ever use it? And the sheep pin is so pretty! The sheep has what looks to me an Aran sweater on :) I will wear this proudly! The yarn is 2-ply mohair blend (approx. 275 yds and 2 oz says the label), very soft natural gray mix. I see mittens in the yarn's future, I will need them when we got to Finland in the winter. And finally, the book. My pal must be psychic, since I was about to order this on Friday, as a birthday gift to me. I like all of the Walker Treasury books, and I am so glad I got this from my pal. It really means a lot to me.

Thank you so much, my pal, whoever you are! I know you are very busy and have a lot of other things in mind, and still you had time to pick such elegant and beautiful and thoughtful gifts. I really feel honored, and I can't thank you enough!

I love my camera, and I try to take as many photos as I can, just for fun. The other day, the morning sun played such vivid colors on our patio and in the bushes right behind it, I decided to share these pictures with you.

Mie rassaan tota kameraa liiankin kanssa, mutta yks päivä oli niin kaunis auringonnousu, että innostuin kuvaamaan sitäkin. Patiolla ja puskissa sen takana oli niin ihania värejä ja kuvia, että saatte tekin nyt nähdä nämä otokset.

Neighbors' bougainvillea is blooming again.
Naapurilla kukkii bougainvillea.

Even a bird enjoyed the morning sun.
Lintu nautti aamutoimista auringonnousussa.

Some berries of the bushes, whatever bushes they might be.
Jotakin marjoja puskevat nämä pensaat, mitä lienevätkään.

And these are almost like berries too. I got some stitch markers from Peikonpoika, apparently Ulla readers voted my article as their favorite, so I got these as a reward.
Ja ihan kuin marjoja ovat nämäkin, silmukkamerkit Peikonpojasta.


Knitting? Who, me? I haven't knit much, and whatever I knitted, I frogged, and then knitted, and frogged some more..
Täällä mitään ole neulottu, ja sekin mitä on, on purettu moneen kertaan.

Colorplay / Väri-iloittelua

I must have told you this before, but I love colors. I love all of them! I don't have any colors that I hate, although some colors have a time and a place, if you will. Say, pastels, for example. Or bright, cheery, children's colors. But if the time and the place are correct, I do appreciate the entire range of the rainbow.

However, some colors are - sadly - something I cannot wear myself, without looking like an orange, overweight stewardess. Such a color is mustard yellow, one of the prettiest colors there is. Happily, Mr Hairyfeet can wear colors, such as yellow, orange and red, which I can't, and I must admit, I used the color as an excuse for this sweater. And I was happy to see Mr Hairyfeet liked it, too, although he dislikes knits in general. Says they're too itchy. (Men, bah!) He did like this one, which makes me all the more proud. Of him, and the sweater, too.

Olen varmaan kertonut tämän aikaisemminkin, mutta mie rakastan värejä. Kaikkia värejä! En oikeastaan edes inhoa mitään väriä. Minusta kaikilla väreillä on oma paikkansa, kaikki värit eivät käy joka tilanteeseen. Esimerkiksi pastellit, tai vaikkapa räimeänkirkkaat lastenvärit. Jos kuitenkin aika ja paikka ovat nappiin, jokainen väri on minusta kaunis.

On kuitenkin joitakin värejä (yleensä hyvin lämpimiä), jotka eivät sovi tämän naaman kanssa ollenkaan. Esimerkiksi oranssit ja keltaiset saavat näyttämään ylipainoiselta, yliruskettuneelta lentoemolta. Onneksi Luolamies Karvajalalle nämä värit sopivat todella kauniisti (ja Luolamies osaa myös pitää niitä). Värin sopivuutta käytin röyhkeästi tekosyynä tilata läjä tätä kaunista sinapinkeltaista lankaa, ja neulaisin Luolamiehelle villiksen. Ja onneksi Karvakinttu näytti ihan tykkäävän, vaikka yleensä vierastaa kaikkia neuleita. Kuulemma kutittavat. Mutta tämä näytti olevan mieleen, mistä syystä mie olen erityisen ylpeä sekä Karvajalasta että neuleesta.

I especially like the stitch pattern.

Erityisen viehättävä on mallineule, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Sampo
Design: My own.
Yarn: KnitPicks Telemark Lichen, some 15 balls.
Needles: 3.25mm, US #3.
Cast on: Aug 30th. Cast off: Sept 5rd.

EDIT: Here's another picture of Sampo. I talked my DH into wearing it, and he did - for about 3 seconds for me to take pictures. Looks good on him, even if I say so myself. (I also changed the topic of the post. I knew I had an idea when I wrote the first one, but have no idea now what it might've been so we'll go with this..)

EDIT: Sain puhuttua Luolamiehen noin kolmen sekunnin kuvaussessioon iltapäivän auringossa. Näytti hyvältä päällä, vaikka näemmä Luolamiehen ravinto on ollut hyvää, ja sitä on ollut paljon. (Toisaalta kuvaaja itsekin on tainnut olla ruoka-aikaan kotona - myös jälkiruoka-aikaan.)


Another thing I have been meaning to learn is to design colorwork knitting. I envy true masters, such as Eunny, Lene, Ilu and several truly skilled artists (such as Fasset and Starmore), and I would very much like to try something they seem to pull out of their sleeves in no time. I might have too high hopes of myself, I know, but I can't help but say this first swatch might mark the beginning of an exciting and beautiful journey:

Yksi juttu, jonka olen jo kauan halunnut opetella, on suunnitella kirjoneuleita. Ihailen suuresti Eunnyn, Lenen, Ilun ja useiden muiden tosi taiteilijoiden (vaikkapa Fassetin ja Starmoren) kädenjälkeä, ja haluaisin kovasti pystyä punnertamaan stetsonin lierin alta jotakin samantyylistä väri-iloittelua. Kenties luulen liikoja itsestäni (taas), mutta en malta tätä mallitilkkua katsellessani toivovani, että tässä on jonkin jännittävän ja kivan seikkailun alku: