Villapallon neulatyynymeemin innoittamana hilluin kameran kanssa pitkin kämppää. Seuraa siis kuvakimaraa, mutta ei valmistuneista neuleista. Niitä kun ei ole. (Sivujuonteena: leskenlehtipaidasta on takakappale melkein valmis, muuten ei ole juuri puikkoihin koskettu.)

Mulla on neulatyynyjä useampi. Mie tykkään näteistä neulatyynyistä, ja niitä on kertynyt nurkkiin vähän huomaamatta, niinkuin peltipurkkejakin. Eniten käytössä on mallinukke-neulatyyny, koska siihen saa eniten neuloja ja se menee huonosti hukkaan, kun se on aika iso. Toiseksi eniten on käytössä tuo pienempi pyöreä tyyny, koska se ei keikkase ja kippaa nurin kesken ompeluhommien, niinkuin tuo iso mallinukke. Toisen mallinukketyynyn ostin alennusmyynnistä kaveriksi tuolle käyttönukelle, ettei sillä tulisi yksinäinen olo.

Näistä tuo tuoli ja kruununmallinen ovat eläköityneitä neulatyynyveteraaneja. Kruununmallisesta alkoi lähteä irti nuo kruunun koristeet, ja se pääsi ansaitusti eläkkeelle, kun ostin edellisen kuvan pyöreän tyynyn. Tuolinmallinen ei vaan ole kovin kätevä, paitsi saksitelineenä (tuoliin saa pystyyn kirjontasakset, pysyvät tallessa). Jugendruusuilla koristellun neulatyynyn olen saanut aikanaan lahjaksi neulatyynyvaihdossa.

Vaikka taloudessa on Kerttu, suurin osa pingotusneuloista asuu rasioissa. En ole saanut aikaiseksi tehtyä tarpeeksi suurta neulatyynyä pingotusneuloille, ja Kerttu on nyhjääntynyt käytössä niin, että sekin on eläköitymisen kynnyksellä. Itse asiassa se lomailee nyt Hukkapiilossa, eikä ehtinyt kuvauskarkeloihin mukaan.

Pikkusiskonsa Kertun tapaan myös Elsa harrastaa akupunktiota. Osa neuloista on Elsan vakiystäviä.


Kuva-arvoitus: etsi 4 nallea.

Kiitos Zeskalle ihanista puikkonalleista! Ovat olleet jo käytössä autoneuleen mukana (muistiin itselle: älä vie ylimääräisiä puikkoja Viiviin, se nielee niitä) - tykkään kovasti!

Zeska ja pörrö innostivat massailuhommiin ja antoivat neuvoja ja vinkkejä, ja ekan kokeilun tuloksena tein sock blockerin. Jussi-sukka esittelee:

Tein tuon kanssa koko joukon mokia, mutta periaate on nyt selvillä. Teen varmaan toisenkin tällaisen, paranneltuna versiona. Massana valkoinen Fimo, runkona teurastettu manillakansio. En ole ihan tyytyväinen tähän: se painaa ihan liikaa (vaikka on n. 6 mm paksu), varsi on aivan liian kapea ja lyhyt, terä liian pyöreä (vaikka muuten terä on kyllä oikein hyvä), ja kantapää saisi olla terävämpi. Suunnittelupöydän ääreen siis.

Toinen kuva-arvoitus: etsi kuvasta yksi ihana, ihana mallineulekirja ja yksi kiva sukkakirja.


Ja loppuun lankaa. Hykerryttävän ihanaa Elsebeth Lavold Silky Woolia, 500 g farkunsinisenä. Törkeän kallista, törkeän ihanaa!