Mulla oli vakaa aikomus saada jotakin valmiiksi, mutta yhtälöä sekoitti kaksi tosiasiaa: lentoon on aikaa vajaa 24 tuntia, välissä pitäisi nukkua yökin, laukkuja ei ole pakattu (ei edes ostettu sitä ylimääräistä laukkua). Aika on mennyt siivotessa kämppää sellaiseen iskuun, että kehtaa kotiinsa tulla, ja järjestellessä juoksevia asioita niin, että on kämppä mihin tulla. Ja ulkona on lämmintä. Eilen oli pahimmillaan 46 astetta varjossa. Neljäkymmentäkuusi. Siis ainakin yhdeksän astetta enemmän kuin oma kroppa. Tälle päivälle odotetaan samoja lukemia. Arvatkaa olenko tehnyt mitään käsitöitä? No en.
I was determined to finish something before we leave, but two factors just butted in and I failed: we're leaving in less than 24 hours, we should get some rest before that, I haven't packed our bags (nor have I bought an extra one, which we need). So we've been cleaning up the house to have it all neat for our return and taking care of bills and other matters so that we have a house to come to. And it is so warm. Yesterday, the thermometer hit 115 degrees in the mountains. One hundred and fifteen. Today's is probably going to be as warm, it feels very warm already. And guess if I've knitted or stitched. Nope, haven't.
Lentokoneeseen lähtee vain UFOja, jotka on pakko saada valmiiksi. Ja ehkä yksi oma pistely, mutta en kyllä tiedä, ehdinkö sitä pistelemään, koska matkalaukkuihin menee ainakin yksi neuleprojekti. Toisekseen olen kauhean huono matka-askartelija: tuntuu pöljältä levittää omat vermeensä pitkin poikin toisten nurkkia. Ei näytä - eikä tunnu! - hyvältä, jos meidän vierailun jälkeen nahkasohvassa törröttää armada neuloja ja saksia. Tähän voisi tieten todeta, että "älä jätä neuloja ja saksia sohvaan", mutta loppuviimeksi palataan tiikerin ja sen raitojen äärelle. Niin että mie teen käsitöitä vain todella tutussa ja turvallisessa paikassa. (Auto on tällainen, koska siellä osaan laittaa neulat ja sakset käsilaukkuun.)
I will pack only must-finish UFOs to stitch on the flight. And maybe one new project, but I haven't decided yet, since I'm taking one knitting project also, and I really am not a very eager on-the-road crafter. I don't feel comfortable spreading my yarn or thread and needles and scissors and patterns and whatnot all around someone else's places, nor will it look very good to leave an armada of scissors and needles behind you. I only feel knitting somewhere comfortable and secure place, and there are quite a few of those, if my home is not included.
Olemme Helsingissä 25.7. aamulla, ja viivymme siellä pari päivää. Syy käyntiin on 5 minuutin viisumihaastattelu, jossa kysytään kauhean viisaita tyyliin "oma nimi, naapurin nimi, lempiväri ja kengännumero". Jatkamme reissua Oulun kautta Kemijärvelle, ja takaisin Oulun seudulle. Infoan oululaisia neulojia, kun olemme siellä, jos jonkun miitin voisi saada aikaan (nimim. Kaipaan Bisketin pullaa.) Helsingissä tapaaminen onkin, ke 26.7. klo 17.30 Camppi-kahvilassa (menikö oikein? Pääkaupunkiseudun neulojat paikatkoon jos muistan nimen väärin). Ja ilmeisesti Kemijärvelläkin on mahdollisuus polkaista pystyyn miitti :)
We will be in Helsinki (capital of Finland) on the 25th and will stay there a couple of days. The only reason for this extra trip to Helsinki is the visa renewal interview during which they'll ask for the most important information (shoe size, neighbor's name and favorite colors) and it lasts only 5 minutes. From Helsinki we'll continue to Oulu and then to Kemijärvi to see my brothers and my parents. I believe it is possible to meet my fellow knitters and bloggers in all of these places, at least in Helsinki there is a meeting :)
Takaisin kotona olemme 11.8. jos kaikki menee OK. Blogi on siis hiljainen siihen asti. Toivottavasti loma menee kivasti :) Nähdään siis vajaan kolmen viikon päästä!
We will be back on Aug 11th if everything goes OK. My blog will be on vacation and not updated, until we come back. I hope our trip goes smoothly and we'll have a lot of fun :) See you in less than three weeks!
Ulla!
Ulla on täällä! Ja olipa paljon kaikkea ihanaa! Lainesukat oli kauniit, Viini-Jussi überhauska, ja Esther on pakko saada. Pakko. Lemmikkitakkiakin katselin sillä silmällä, mutta oisin kaivannut tarkempaa kuvaa mallineuleesta. Otan ja neulon mallitilkun siis :)
New Ulla is here! And there is so many so pretty knits again! Lainesukat (tr. Wave Socks) were pretty, Jussi* - wine cozy was über funny, and I must crochet Esther. Must. I have my eye set on Lemmikki (tr. Forget-me-not) cardi, but I need to knit a swatch first. :)
* Does it look familiar, anyone?
Niin, on siellä se sukkajuttukin. Oisin siihen halunnut saada vielä paljon enempi matskua, ja sen tekemisen jälkeen on tullut kantapääasioita vastaan enemmänkin, joten ehkä jossain vaiheessa vois pyöräyttää sen sukkajuttu kakkosenkin. Toiveita otan kiitollisna vastaan, ja kommentit tästä just tulleesta ovat enemmän kuin arvokkaita! Sanainen arkku siis auki - ja kyllä, kritiikkikin on tervetullutta ;)) Aika paljon siinä on perusjuttuja, mutta ehkä niistäkin on iloa jollekulle. Ja sukkahan on aika perusjuttu :)
And yes, there is my sock special. I wanted to write a lot more about socks, I've even found a couple of more heels to present after writing is. Maybe sock special #2 is in order, later. I hope everyone likes this one, even though it has so much so basic stuff. But that's what a sock is, a very basic knit :)
Ja mitä tähdet lupaavat? Aivan nappiin osunut horoskooppi on pakko laittaa tänne:
"Neulominen ei ole sinulle suorittamista vaan neulot ja pidät blogiasi omaksi iloksesi. Osallistut innokkasti neuletapaamisiin ja olet aina valmis auttamaan jos jollakin on kysyttävää neuleestaan. Neulot mieluiten puuvillalangasta. Kun toteat jonkin mallin hyväksi, neulot niitä samantien useamman kappaleen. Luultavasti sinulla on meneillään neljäs Fifi. Et voi sietää tekokuituisia lankoja, vaan neulot mieluiten puhtaasta villasta tai puuvillasta.
Lempilankasi: Novita Tennessee ja Mandarin Petit."
And what do the stars have in store for me? This is absolutely perfect:
"Knitting is not about finishing, but you knit and write a blog for your own pleasure and fun. You participate in knitting get-togethers a lot and you're always ready to help if someone has a question about their knit. You prefer cotton yarns for knitting. When you find a pattern you like, you knit several of them. You're probably in the middle of your fourth Fifi. You can't stand artificial fibers, you prefer wool and cotton.
Favorite yarns: Novita Tennessee and Mandarin Petit."
Siis justiinsa nappiin! Kuten Unikoista nähtiin, mie toteutan samaa mallia niin monesti, että tulee kyllästys. Puuvilla ja villa on ne suosikit materiaaleina, ja todella Tennessee on yksi lemppari. Paitsi että ohuempi Kotiväki on vielä enempi suosikki :) Niin, ja suorittajaksi minusta ei ole. Hiljaa hyvä tulee: välillä on hyvä pitää luova tauko ja häipyä vaikka sen samppakaljan kanssasillan alle riippumattoon :) Sinne!
So true, so true! As with the Poppies, I do tend to vary the same idea over and over again until I get bored with it. Cotton and wool are my favorite materials, and Tennessee is, indeed, one of my favorites. And I'm not an achiever, really. Slow does it, for me: sometimes it's good to have a creative pause and take off to the hammock - with that wine. :) Off I go!
New Ulla is here! And there is so many so pretty knits again! Lainesukat (tr. Wave Socks) were pretty, Jussi* - wine cozy was über funny, and I must crochet Esther. Must. I have my eye set on Lemmikki (tr. Forget-me-not) cardi, but I need to knit a swatch first. :)
* Does it look familiar, anyone?
Niin, on siellä se sukkajuttukin. Oisin siihen halunnut saada vielä paljon enempi matskua, ja sen tekemisen jälkeen on tullut kantapääasioita vastaan enemmänkin, joten ehkä jossain vaiheessa vois pyöräyttää sen sukkajuttu kakkosenkin. Toiveita otan kiitollisna vastaan, ja kommentit tästä just tulleesta ovat enemmän kuin arvokkaita! Sanainen arkku siis auki - ja kyllä, kritiikkikin on tervetullutta ;)) Aika paljon siinä on perusjuttuja, mutta ehkä niistäkin on iloa jollekulle. Ja sukkahan on aika perusjuttu :)
And yes, there is my sock special. I wanted to write a lot more about socks, I've even found a couple of more heels to present after writing is. Maybe sock special #2 is in order, later. I hope everyone likes this one, even though it has so much so basic stuff. But that's what a sock is, a very basic knit :)
Ja mitä tähdet lupaavat? Aivan nappiin osunut horoskooppi on pakko laittaa tänne:
"Neulominen ei ole sinulle suorittamista vaan neulot ja pidät blogiasi omaksi iloksesi. Osallistut innokkasti neuletapaamisiin ja olet aina valmis auttamaan jos jollakin on kysyttävää neuleestaan. Neulot mieluiten puuvillalangasta. Kun toteat jonkin mallin hyväksi, neulot niitä samantien useamman kappaleen. Luultavasti sinulla on meneillään neljäs Fifi. Et voi sietää tekokuituisia lankoja, vaan neulot mieluiten puhtaasta villasta tai puuvillasta.
Lempilankasi: Novita Tennessee ja Mandarin Petit."
And what do the stars have in store for me? This is absolutely perfect:
"Knitting is not about finishing, but you knit and write a blog for your own pleasure and fun. You participate in knitting get-togethers a lot and you're always ready to help if someone has a question about their knit. You prefer cotton yarns for knitting. When you find a pattern you like, you knit several of them. You're probably in the middle of your fourth Fifi. You can't stand artificial fibers, you prefer wool and cotton.
Favorite yarns: Novita Tennessee and Mandarin Petit."
Siis justiinsa nappiin! Kuten Unikoista nähtiin, mie toteutan samaa mallia niin monesti, että tulee kyllästys. Puuvilla ja villa on ne suosikit materiaaleina, ja todella Tennessee on yksi lemppari. Paitsi että ohuempi Kotiväki on vielä enempi suosikki :) Niin, ja suorittajaksi minusta ei ole. Hiljaa hyvä tulee: välillä on hyvä pitää luova tauko ja häipyä vaikka sen samppakaljan kanssa
So true, so true! As with the Poppies, I do tend to vary the same idea over and over again until I get bored with it. Cotton and wool are my favorite materials, and Tennessee is, indeed, one of my favorites. And I'm not an achiever, really. Slow does it, for me: sometimes it's good to have a creative pause and take off to the hammock - with that wine. :) Off I go!
Mitä tein tänään / What I did today
Muistatteko kakarana koulussa, kun piti kirjoittaa niitä "mitä tein tänä kesänä" -aineita? Mie inhosin niitä aina. Tuntui aina siltä, että opettajan punakynä suhisi juuri minun ruttuisessa paperissa eniten, kun minun kesät oli aina vähän tylsiä: meidän poppoo ei paljon lomaillut, ei ainakaan missään hienoissa paikoissa, ja kesän rytmiin kuului uiminen ja leikkiminen ja marjassa käyminen (olin silloin hyvin pieni). Jotenkin tuntui, että siihen paperiin olisi pitänyt saada riipaistua eeppinen tarina villeistä seikkailuista, pitkistä lomamatkoista, tai ainakin yksi lakisääteinen museokäynti. Minun kesäni huippuhetki taisi olla mansikoiden putsaus.
In school, we always had to write a short story about what we did on summer vacation. I always hated them. I felt my teacher's judging look when I handed over my paper, since all my summer was about was swimming and playing and picking berries. Somehow I felt I should've been able to write epic histories about exciting holiday trips, or at least of one visit to a fancy museum. I guess my folks weren't museum type of people. The peak of my summer was eating fresh strawberries.
Mullon nyt vähän samanlainen olo. Toisaalla neulotaan pomppulinnan kokoisia kolmiohuiveja tuosta vaan, toiset virkkailee liinoja kiinan tyttöjäkin nopeammin. Meillä.. no, jos oisin rehellinen, tunnustaisin, että olen maannut sillan alla skumppaa juoden kolmisen viikkoa putkeen, mutta koska äiti ja anoppi edelleen lukee blogia, tässä pieni kuvakertomus :)
I feel pretty similar now. Elsewhere, others seem to finish scarves the size of New Zealand every other day, others crochet doilies faster than any Chinese 8-year-old could. Me.. well, if I told you the truth, I'd say I've been dozing off in a hammock and sipping champagne, but since MIL and Mom read this, here's a little peek to my past few days :)
Silloin kun neulon, neulon tätä:
When I knit, I knit this. The teal sweater has been kind of a midproject of midprojects, since I've knitted it only when everything else feels boring. It still misses one sleeve, though I started it ages ago.
Turkoosi Nalle-takki on vaiheessa vieläkin, koska se on ollut vähän sellainen väliprojektien väliprojekti. Kun mikään ei nappaa, voi ottaa Nallen tassuun. Siksi se ei ole vielä valmis, vaan toinen hiha puuttuu, vaikka takki on aloitettu jo aikoja sitten.
Kun en neulo, teen näitä:
When I don't knit, I make these. I figured I could make those marking pins myself, and I think they turned out pretty nice. And why so many? Well, if you have several UFOs, you need several pins. Right?
(Aurinko ei vielä paista, Swarowskit eivät pääse oikeuksiinsa.) Pähkäilin aikani niitä lahjaksi saamiani merkkausneuloja, ja totesin, että voisinpa kokeilla itsekin, josko osaisin tehdä. Ei se kovin vaikeata ollut, vähän tylsää vaan, kun piti sellaisen liiman kanssa touhuta. Mutta on ne kauniita! Ja miksi niin monta? No, jos on monta UFOa, niin niissähän on niitä neulojakin kiinni..
"Luen kirjoja, lepään paljon, ja laihdutan vähän":
And yes, I take care of cultural enlightenment of self, also. Leon Uris will accompany me on our flight, I've already finished Mike Moore's Dude, Where's My Country? (I recommend!), Colleen McCullough's romantic saga The Touch is for moments when it's 8 o'clock at night and the thermometer says it's still 86F inside, and you can't do anything else but read mindless, yet well-written historical romance. And the book of Louvre's art treasures, well, that's for the occasional hunt for inspiration. (Whenever nature calls, I might dig into HairyFeet's automags, but I'll save the pics of them for later.)
Leon Uris on mukana lentokoneessa, Michael Mooren Dude, Where's My Country?'n jo luin (oivallinen!), Louvren kokoelmista kertova kirja on sellainen inspiraation lähde ja Colleen McCulloughin The Touch on ihan hömppää. Tosin McCullough (joka kirjoitti myös Okalinnut) osaa kirjoittaa historiallista hömppää ihan taidokkaasti, joten sitä jaksaa kahlata. Mitään Harlekiineja meidän taloudessa ei nähdä, toi on se ainoa laji hömppää mitä mie jaksan lukea. Just sopivaa aivottomiin hetkiin iltaisin, kun kämppä on kuin sauna ja muu ei huvita. (En laita tähän kuvia vessalukemistosta, eli autolehdistä.)
EDIT: Kuva purkista poistettu Marimekon pyynnöstä.
In school, we always had to write a short story about what we did on summer vacation. I always hated them. I felt my teacher's judging look when I handed over my paper, since all my summer was about was swimming and playing and picking berries. Somehow I felt I should've been able to write epic histories about exciting holiday trips, or at least of one visit to a fancy museum. I guess my folks weren't museum type of people. The peak of my summer was eating fresh strawberries.
Mullon nyt vähän samanlainen olo. Toisaalla neulotaan pomppulinnan kokoisia kolmiohuiveja tuosta vaan, toiset virkkailee liinoja kiinan tyttöjäkin nopeammin. Meillä.. no, jos oisin rehellinen, tunnustaisin, että olen maannut sillan alla skumppaa juoden kolmisen viikkoa putkeen, mutta koska äiti ja anoppi edelleen lukee blogia, tässä pieni kuvakertomus :)
I feel pretty similar now. Elsewhere, others seem to finish scarves the size of New Zealand every other day, others crochet doilies faster than any Chinese 8-year-old could. Me.. well, if I told you the truth, I'd say I've been dozing off in a hammock and sipping champagne, but since MIL and Mom read this, here's a little peek to my past few days :)
Silloin kun neulon, neulon tätä:
When I knit, I knit this. The teal sweater has been kind of a midproject of midprojects, since I've knitted it only when everything else feels boring. It still misses one sleeve, though I started it ages ago.
Turkoosi Nalle-takki on vaiheessa vieläkin, koska se on ollut vähän sellainen väliprojektien väliprojekti. Kun mikään ei nappaa, voi ottaa Nallen tassuun. Siksi se ei ole vielä valmis, vaan toinen hiha puuttuu, vaikka takki on aloitettu jo aikoja sitten.
Kun en neulo, teen näitä:
When I don't knit, I make these. I figured I could make those marking pins myself, and I think they turned out pretty nice. And why so many? Well, if you have several UFOs, you need several pins. Right?
(Aurinko ei vielä paista, Swarowskit eivät pääse oikeuksiinsa.) Pähkäilin aikani niitä lahjaksi saamiani merkkausneuloja, ja totesin, että voisinpa kokeilla itsekin, josko osaisin tehdä. Ei se kovin vaikeata ollut, vähän tylsää vaan, kun piti sellaisen liiman kanssa touhuta. Mutta on ne kauniita! Ja miksi niin monta? No, jos on monta UFOa, niin niissähän on niitä neulojakin kiinni..
"Luen kirjoja, lepään paljon, ja laihdutan vähän":
And yes, I take care of cultural enlightenment of self, also. Leon Uris will accompany me on our flight, I've already finished Mike Moore's Dude, Where's My Country? (I recommend!), Colleen McCullough's romantic saga The Touch is for moments when it's 8 o'clock at night and the thermometer says it's still 86F inside, and you can't do anything else but read mindless, yet well-written historical romance. And the book of Louvre's art treasures, well, that's for the occasional hunt for inspiration. (Whenever nature calls, I might dig into HairyFeet's automags, but I'll save the pics of them for later.)
Leon Uris on mukana lentokoneessa, Michael Mooren Dude, Where's My Country?'n jo luin (oivallinen!), Louvren kokoelmista kertova kirja on sellainen inspiraation lähde ja Colleen McCulloughin The Touch on ihan hömppää. Tosin McCullough (joka kirjoitti myös Okalinnut) osaa kirjoittaa historiallista hömppää ihan taidokkaasti, joten sitä jaksaa kahlata. Mitään Harlekiineja meidän taloudessa ei nähdä, toi on se ainoa laji hömppää mitä mie jaksan lukea. Just sopivaa aivottomiin hetkiin iltaisin, kun kämppä on kuin sauna ja muu ei huvita. (En laita tähän kuvia vessalukemistosta, eli autolehdistä.)
EDIT: Kuva purkista poistettu Marimekon pyynnöstä.
Kuoria ja kaneja / Envelopes and Bunnies
Sain ensimmäisen ulkomaisen swappini kuoren tänään Charlottelta Englannista. Kauniin pellavanvärisen kuoren sisällä oli kaikenlaisia ihania juttuja: silkkilankaa ja kirjontaan merkkejä! Kiitos kaunis!
I received my first international mail-art swap envelope from Charlotte in UK. Inside the pretty linen envelope where all sorts of treats: silk thread and marking pins for embroidery! Thank you, Charlotte!
Omani ei kyllä ole noin hieno, eikä siinä ole noin paljon kuvia. Se on ihan itse suunniteltu kyllä, joten toivon kovasti, että saaja myös pitää siitä. Laitan kuvia, kun se on perillä, eli kun olemme Suomessa. Olen aiemmin itse suunnitellut joulukuoren (selaa postauksen viimeisiin kuviin) ja juhannuskuoren, jos kiinnostaa aiemmat luomukset :)
Mine is not that fancy, nor will it have as many pictures. I did design it myself, so I hope very much my pal likes it. I'll post the pictures, when my pal has it, which will be when we're in Finland. I did design one Christmas envelope (scroll down) and one with a summer theme last year, if you want to take a look at them. Sorry, the text is only in Finnish.
Viime vuonna taisi blogeissa kiertää "mitä löytyy 20 minuutin kävelymatkan päässä kotoa"-meemi, ja se oli mielessä, kun Karviksen kanssa iltalenkillä näimme tämän:
Last year, in Finnish knit blogs, there was a "what you see when you walk 20 minutes from home" -meme and I had that in mind when we were taking the evening stroll tonight.
Kuva on surkea, kun piti toimia nopeasti, mutta tässä on vielä linkki isoon kuvaan. Kaniini löytyi kävelyreissulla, kun kuljimme läheisessä laaksontapaisessa (joita siis suureellisesti kanjoneiksi täällä kutsutaan). Notkelma ei ole kovin syvä, mutta koska sen läpi kulkee vain kävelypolku, ja se on rauhoitettu, siellä viihtyy paljon eläimiä. Karvis on nähnyt siellä käärmeitä, me näimme tänään myös sisiliskoja ja yhden haikaran. Kaniinit ovat täällä tosi yleisiä, näimme niitäkin pari kappaletta. Notkelmassa kulkee pieni puro, jonka nimi on Chicarita Creek, ja aikoinaan sen vartta ovat asuttaneet Kumeyaay-intiaanit.
The picture is of poor quality, we had to act fast. Here's a link to a bigger picture. We saw this little rabbit on our walk in the nearby canyon. It is not a big one, but since there is only one trail through the canyon and it is a nice park-like area, a lot of animals dwell there. HairyFeet has seen a snake there, we saw some very small lizards and a heron there today. Rabbits are very common, we saw only two of them today. Normally you see a lot more. The little creek that runs through this canyon is called Chicarita Creek, and the canyon was inhabited by the Kumeyaay Indians in the old times.
I received my first international mail-art swap envelope from Charlotte in UK. Inside the pretty linen envelope where all sorts of treats: silk thread and marking pins for embroidery! Thank you, Charlotte!
Omani ei kyllä ole noin hieno, eikä siinä ole noin paljon kuvia. Se on ihan itse suunniteltu kyllä, joten toivon kovasti, että saaja myös pitää siitä. Laitan kuvia, kun se on perillä, eli kun olemme Suomessa. Olen aiemmin itse suunnitellut joulukuoren (selaa postauksen viimeisiin kuviin) ja juhannuskuoren, jos kiinnostaa aiemmat luomukset :)
Mine is not that fancy, nor will it have as many pictures. I did design it myself, so I hope very much my pal likes it. I'll post the pictures, when my pal has it, which will be when we're in Finland. I did design one Christmas envelope (scroll down) and one with a summer theme last year, if you want to take a look at them. Sorry, the text is only in Finnish.
Viime vuonna taisi blogeissa kiertää "mitä löytyy 20 minuutin kävelymatkan päässä kotoa"-meemi, ja se oli mielessä, kun Karviksen kanssa iltalenkillä näimme tämän:
Last year, in Finnish knit blogs, there was a "what you see when you walk 20 minutes from home" -meme and I had that in mind when we were taking the evening stroll tonight.
Kuva on surkea, kun piti toimia nopeasti, mutta tässä on vielä linkki isoon kuvaan. Kaniini löytyi kävelyreissulla, kun kuljimme läheisessä laaksontapaisessa (joita siis suureellisesti kanjoneiksi täällä kutsutaan). Notkelma ei ole kovin syvä, mutta koska sen läpi kulkee vain kävelypolku, ja se on rauhoitettu, siellä viihtyy paljon eläimiä. Karvis on nähnyt siellä käärmeitä, me näimme tänään myös sisiliskoja ja yhden haikaran. Kaniinit ovat täällä tosi yleisiä, näimme niitäkin pari kappaletta. Notkelmassa kulkee pieni puro, jonka nimi on Chicarita Creek, ja aikoinaan sen vartta ovat asuttaneet Kumeyaay-intiaanit.
The picture is of poor quality, we had to act fast. Here's a link to a bigger picture. We saw this little rabbit on our walk in the nearby canyon. It is not a big one, but since there is only one trail through the canyon and it is a nice park-like area, a lot of animals dwell there. HairyFeet has seen a snake there, we saw some very small lizards and a heron there today. Rabbits are very common, we saw only two of them today. Normally you see a lot more. The little creek that runs through this canyon is called Chicarita Creek, and the canyon was inhabited by the Kumeyaay Indians in the old times.
Tästä varmaan joku keittiöpsykologi repii hirveetä huumoria ja tulkitsee eestä ja takaa, mutta päätin poistaa kalaohjeen. Niin montaa se tuntui harmittavan ja vievän yöunet ja mielenrauhan, että parempi etten itsekään tuota pahaa mieltä ja anna sen olla siellä. Sehän on kaikilta pois jos se siellä on. (Sarkasmi on hieno laji.) Sen verran mainitsen, että "ilmianto" on kyllä nyt mennyt vähän hukkaan, kun mitään ei sen "alkuperäisen" ohjeen julkaisijan taholta ole kuulunut.
Sen verran täytyy tuohon foorumikirjoitteluun todeta, että mielipide ja sen kysyminen ei tarkoita sympatian perään vinkumista. Mutta jos nyt jotain on hampaankoloon jäänyt, suosittelen ensilääkkeeksi hammaslankaa. Sitten voi tulla tänne ihan blogiin tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin päästelemään höyryjä. Tosin ihan karvoineen päivineen en aio niellä sitäkään palautetta. Sähköpostihan löytyy profiilista. Ja niitä muita kalaohjeita nämä foorumilla keskusteluun osallistuneet yhteisön omattunnot voivat metsästää ihan googlella. Se on hieno työkalu, sillä löytää monta käräytettävää.
EDIT: Poistin unikkopuikkojen kuvat Marimekon pyynnöstä.
Just made a pair of needles for my own use. I think they're pretty. And nevermind the long ventings in Finnish, it's really not important :)
Sen verran täytyy tuohon foorumikirjoitteluun todeta, että mielipide ja sen kysyminen ei tarkoita sympatian perään vinkumista. Mutta jos nyt jotain on hampaankoloon jäänyt, suosittelen ensilääkkeeksi hammaslankaa. Sitten voi tulla tänne ihan blogiin tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin päästelemään höyryjä. Tosin ihan karvoineen päivineen en aio niellä sitäkään palautetta. Sähköpostihan löytyy profiilista. Ja niitä muita kalaohjeita nämä foorumilla keskusteluun osallistuneet yhteisön omattunnot voivat metsästää ihan googlella. Se on hieno työkalu, sillä löytää monta käräytettävää.
EDIT: Poistin unikkopuikkojen kuvat Marimekon pyynnöstä.
Just made a pair of needles for my own use. I think they're pretty. And nevermind the long ventings in Finnish, it's really not important :)
Blogiongelmia?
Luin jostain, oisko ollut ionan Langankierteestä (jossa muuten käydään mielenkiintoista keskustelua kommentoinnista), että mun blogin kuvat ei avaudu. Miten yleinen tää ongelma on? Voin koettaa vaihtaa kuvat jonnekin muualle, mutta en ole tosiaan ollut tietoinen tästä aiemmin. Itselläni on joskus ollut vuodatuksen kuvien kanssa vähän probleemaa, aukeavat kovin hitaasti. Tykkään flickristä kovasti, se sopii tämmöiselle yksinkertaiselle. Laittakaa nyt ihmeessä kommentteja jos tässä systeemissä on kovastikin paljon ongelmia, mie yritän tehdä jotakin. (Niin, ja selain on Netscape 7.0. Myös Mozillan Tulikettu toimii. IE ei toimi.)
Toinen juttu on sit noi kommentit. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, en ole kritiikin yläpuolella. Enkä bloggaa vain "ihq"-kommenttien toivossa. (Enkä todellakaan tee omia ohjeita tai käännä mitään suosion kalastelemiseksi.) Mutta minusta pitää olla selkärankaa laittaa nimensä siihen kommenttiin. Otan kaikki kommentit vakavasti, mutta mua lähinnä pännii sellaiset - kuten tikru sanoi - puun takaa heitetyt anonyymit trollikommentit. Niistä ei tule kuin paha mieli, eikä ne edesauta kenenkään neulomista. Mielipahan herättäminen on ehkä sananvapautta, mutta se on myös lapsellista ja turhaa. Kriittinen kommentointi on tervetullutta, jos se edistää harrastusta ja se esitetään rakentavasti. Blogeihin on turha tulla omaa pahaa mieltään purkamaan. (Samalla tavalla omaa pahaa mieltään on aivan turha mennä purkamaan "käräyttämisillä" ja toisten nimien julkaisemisella, kun omaansa ei vaivaudu kertomaan..)
Eli edelleenkin tähän blogiin voi jättää myös kriittisen kommentin, mutta päänaukominen on sit erikseen. Kritiikki ja parannusehdotukset koitan ottaa avoimin mielin aina vastaan, mutta suunsoittoa tai aiheetonta räksyttämistä mie en purematta niele. Tosin onneksi näitä nyt ei kauheasti ole edes tullut.
Ja lopuksi, minusta voitaisiin ottaa välillä oppia noista ulkomaisista blogeista. Ei siellä käydä tämmöisiä sotia tekijänoikeuksista. Ja siellä kommentoidaan, paljon, ja positiivisessa sävyssä. Miksi siis täällä positiivinen palaute tulkitaan heti "sisäpiiriläiseksi" ja selkääntaputteluksi, samaan aikaan kuin NeuleGestapo vaanii jokaista postausta haukkana - anonyymisti. Ei semmoinen ole minusta kivaa eikä edistä kenenkään hyvää mieltä. Ei kai kukaan bloggaa vain sen takia, että saisi kommenttiboksin täyteen sontaa?
Asiasta yhdeksänteen: Miekin osallistuin sit Salaiseen Neuleystävään. Kristelille iso käsi järkkäämisestä! Toivottavasti mun pari ei paa pahakseen, jos vaihdossa tipahtelee KnitPicksin lankaa. :))
Toinen juttu on sit noi kommentit. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, en ole kritiikin yläpuolella. Enkä bloggaa vain "ihq"-kommenttien toivossa. (Enkä todellakaan tee omia ohjeita tai käännä mitään suosion kalastelemiseksi.) Mutta minusta pitää olla selkärankaa laittaa nimensä siihen kommenttiin. Otan kaikki kommentit vakavasti, mutta mua lähinnä pännii sellaiset - kuten tikru sanoi - puun takaa heitetyt anonyymit trollikommentit. Niistä ei tule kuin paha mieli, eikä ne edesauta kenenkään neulomista. Mielipahan herättäminen on ehkä sananvapautta, mutta se on myös lapsellista ja turhaa. Kriittinen kommentointi on tervetullutta, jos se edistää harrastusta ja se esitetään rakentavasti. Blogeihin on turha tulla omaa pahaa mieltään purkamaan. (Samalla tavalla omaa pahaa mieltään on aivan turha mennä purkamaan "käräyttämisillä" ja toisten nimien julkaisemisella, kun omaansa ei vaivaudu kertomaan..)
Eli edelleenkin tähän blogiin voi jättää myös kriittisen kommentin, mutta päänaukominen on sit erikseen. Kritiikki ja parannusehdotukset koitan ottaa avoimin mielin aina vastaan, mutta suunsoittoa tai aiheetonta räksyttämistä mie en purematta niele. Tosin onneksi näitä nyt ei kauheasti ole edes tullut.
Ja lopuksi, minusta voitaisiin ottaa välillä oppia noista ulkomaisista blogeista. Ei siellä käydä tämmöisiä sotia tekijänoikeuksista. Ja siellä kommentoidaan, paljon, ja positiivisessa sävyssä. Miksi siis täällä positiivinen palaute tulkitaan heti "sisäpiiriläiseksi" ja selkääntaputteluksi, samaan aikaan kuin NeuleGestapo vaanii jokaista postausta haukkana - anonyymisti. Ei semmoinen ole minusta kivaa eikä edistä kenenkään hyvää mieltä. Ei kai kukaan bloggaa vain sen takia, että saisi kommenttiboksin täyteen sontaa?
Asiasta yhdeksänteen: Miekin osallistuin sit Salaiseen Neuleystävään. Kristelille iso käsi järkkäämisestä! Toivottavasti mun pari ei paa pahakseen, jos vaihdossa tipahtelee KnitPicksin lankaa. :))
Etsintäkuulutettuja
Minut on ilmiannettu. Huijui. No, katsotaan miten käy. Kalojen ohje saattaa poistua, ja uudet käännökset jää kyllä ihan vaan mun koneen uumeniin. (Muistini mukaan tuo ohje olisi julkaistu jossain kirjassa vuonna yksi ja kaksi, ja sen ohjeen tai sen mukaelman joku laittoi nettiin, toiveenaan ettei siihen originaaliin linkitettäisi. Siksi fisuohjeesta puuttuu linkki alkuperäiseen.) Olisi kiva kyllä kuulla teidän muiden kommentit näistä tämmöisistä. Anonyymille kiitos linkistä.
Etsintäkuulutettujen listalla on edelleen Butterflyä, erityisesti mustana. Valkoisia ja vaaleansinisiä on jo tarjottu, otan yhteyttä. Kiitos tarjouksista! Ja Helsingin miitistä.. Ehkä olisi pitänyt kysyä mieluummin näin: tietääkö joku onko Hgissä neuletapaamista 25. tai 26. heinäkuuta? Voisin mennä kuokkimaan. Taidan laittaa kyselyn myös neulontalistalle.
Edellisen postauksen taulun kuvio on muuten ideoitu ihan Marimekon unikosta (vaikka sen taisikin jo kaikki arvata). EDIT: Unikot eivät ole Marimekko-kopioita. Marimekon Unikko-kangasta ja kuviointia voi verrata mun kuviini, ja ne eivät ole yhteneviä (ts. jäljennöksiä). Ei vaiskaan, syy noiden maalaamiseen oli se, että kangasvarastossani oli aika vähän unikkokangasta, enkä halunnut sitä torpata kehykseen (koska se on nättiä ja kallista ja se ois kiva käyttää vaikka johonkin muuhunkin). Toisaalta pelkkä kankaan nitominen kehykseen ei käy oikeen askartelusta, puuttuu se ittetekemisen ilo. Niin että siksi maalailin. Ja siinä isommassakin on kukkia, se on vielä vähän kesken. Ja ajattelin kyllä maalailla näitä lisää. Laitan kuvia isommasta taulusta kun se on valmis. (Niin, ja housujen ja sortsien kuviotkin on napattu netistä. Kamalaa. Kyllä tää on nyt joltakin selkeästi pois.)
Muutenkin aion rikkoa lakia. Menen, ja poltan CD:lle musiikkia. Juoksumatolla odottaa kuusikilometrinen.
Tuskin tarvitsee siis sanoa, että mua pikkaisen pännii toi kalajuttu, tai lähinnä sen "ilmiantajan" touhu. Ois nyt vaikka käynyt mulle sanomaan. Se mieliharmi varmaan menee ohi tossa matolla, sitten on hyvä miettiä fiksauksia uuteen ristipisto-ohjeeseen. (Ja se on ihan kokonaan oma.)
Säätö: Butterflyitä on nyt paljon (liikaakin), kiitos kovasti Anne, Topperi ja Kvilla! Jos jollain on aikaa jäänyt nurkkiin, niin saa panna tulemaan. ;) Niin, ja tattis mukavista kommenteistanne. Enää ei sapeta, naurattaa vain. Onneksi en ole yksin ;D
Edellisen postauksen taulun kuvio on muuten ideoitu ihan Marimekon unikosta (vaikka sen taisikin jo kaikki arvata). EDIT: Unikot eivät ole Marimekko-kopioita. Marimekon Unikko-kangasta ja kuviointia voi verrata mun kuviini, ja ne eivät ole yhteneviä (ts. jäljennöksiä). Ei vaiskaan, syy noiden maalaamiseen oli se, että kangasvarastossani oli aika vähän unikkokangasta, enkä halunnut sitä torpata kehykseen (koska se on nättiä ja kallista ja se ois kiva käyttää vaikka johonkin muuhunkin). Toisaalta pelkkä kankaan nitominen kehykseen ei käy oikeen askartelusta, puuttuu se ittetekemisen ilo. Niin että siksi maalailin. Ja siinä isommassakin on kukkia, se on vielä vähän kesken. Ja ajattelin kyllä maalailla näitä lisää. Laitan kuvia isommasta taulusta kun se on valmis. (Niin, ja housujen ja sortsien kuviotkin on napattu netistä. Kamalaa. Kyllä tää on nyt joltakin selkeästi pois.)
Muutenkin aion rikkoa lakia. Menen, ja poltan CD:lle musiikkia. Juoksumatolla odottaa kuusikilometrinen.
Tuskin tarvitsee siis sanoa, että mua pikkaisen pännii toi kalajuttu, tai lähinnä sen "ilmiantajan" touhu. Ois nyt vaikka käynyt mulle sanomaan. Se mieliharmi varmaan menee ohi tossa matolla, sitten on hyvä miettiä fiksauksia uuteen ristipisto-ohjeeseen. (Ja se on ihan kokonaan oma.)
Säätö: Butterflyitä on nyt paljon (liikaakin), kiitos kovasti Anne, Topperi ja Kvilla! Jos jollain on aikaa jäänyt nurkkiin, niin saa panna tulemaan. ;) Niin, ja tattis mukavista kommenteistanne. Enää ei sapeta, naurattaa vain. Onneksi en ole yksin ;D
Subscribe to:
Posts (Atom)
