Retro Rib Revisited

Mie purin sen Trekking-sukan. Teen siitä langasta jotakin vinkeätä sitten myöhemmin.

Retro Rib-malli ei jättänyt kummiskaan rauhaan, ja Novita-laatikossa kummitteli itsekoolattua Nallea, joka oli aivan mykkä siitä, mikä se haluaisi olla, ennen kuin hoksasin, että tähän malliinhan se saattaisi passata. Näistä tuli kivat!

Olen edelleen sitä mieltä, että kuvaukseen tuo pingotin on oikein oiva kapine, en saa millään kivoja kuvia omista kintuista, vaikka käyttäisin kameranjalkaa taikka peiliä taikka Karvajalkaa apuna. Niin että jahka tuo pingotin tuunataan valmiiksi, se tulee olemaan ainakin pääosissa näissä kuvaushommissa. Bonuksena on sitten näitä elefantinjalkoja :)

Retro Rib Socks
malli: Favorite Socks kirjasta.
lanka: Novita Nalle, 117 g.
puikot: 2,75 mm.

Ohjetta muutin vain sen verran, että tein ranskalaisen kantapään sijaan hevosenkenkä/hollantilaisen/saksalaisen* kannan eye of partridge -vahvistuksella, ja jatkoin vahvistuskuviota aina kiilakavennusten loppuun asti, jolloin tuon jalkapohjan pitäisi ehkä kestää paremmin. Näin jossain blogissa idean, ja tykkään kovasti, eli tätäkin niksiä tullaan varmaan näkemään vielä. Toinen muutos ohjeeseen oli nuo kierretyt silmukat, neuloin 1 s:n "jonot" aina kiertäen (enkä joka toisella krs:lla). Lisäksi varsi on yhtä pitkä kuin ohjeessa, mutta paksumman langan takia mallikertatoistoja on vähemmän.
*Nimissä on kovasti vaihtelua. Kyseessä on ihan tavallinen lappukantapää, se "mummon malli", joskin kantapohja on aavistuksen normaalia leveämpi (s:t jaettu 9 + 12 + 9).

KarvaJalalla on tänään synttärit, ja sillä varjolla se osti ittelleen toisen moottoripyörän. Rassailuprojektiksi, kuulemma. No, piti munkin sitten saada jotain uutta, kun kerta muutkin:

Sukanpingottimesta

Kumpi ompi parempi, sukka pingottimessa...

...vai karvainen sääri?

Ylemmässä kuvassa näkyy sukan rakenne ja mallineule, kun sitä ei ole venytetty käytännössä lainkaan. Sukan sisällä on se ensimmäinen pingotinversio (toinen on vielä uunissa), joten kuva näyttää myös pingottimen viat. Oma jalkani on leveämpi kuin pingotin, myös sääri on paksumpi, ja sukan kärki on terävämpi kuin mitä pingotin antaa ymmärtää.

Alemmassa kuvassa paljastuu karu totuus. Sukka on nafti, mallineule ei veny tarpeeksi ja sukka näyttää ahtaalta. Kantapää on aivan liian matala, kiilakavennukset liian lyhyet ja sukkaan saisi kauttaaltaan lisätä ainakin mallikerran verran silmukoita. Toisin sanoen pingotin näyttää sukan kauniisti, rujo painijansääri kertoo totuuden.

Toinen pingotin on uunissa, laitan tähän postaukseen kuvan tuosta samaisesta sukasta sen kanssa, kunhan se on jäähtynyt. Kunhan saan hyvänmallisen pingottimen tehtyä, siirryn varmaan kuvaamaan peruskuvat sukista sen kanssa, sen sijaan että vilauttelisin hyvinmuodostuneita karvaisia ratapölkkyjäni. Pingottimella on siis puolensa, jahka muoto viilataan lähemmäksi totuutta.

Sitten sukkaan. Mallina on Retro Rib Sock edellisen postauksen Favorite Socks-kirjasta. Halusin tälle kauniille Trekking XXL-langalle jonkin sellaisen mallin, jossa olisi joku juju, mutta jonka mallineule ei kilpailisi upeiden värisävyjen ja -vaihteluiden kanssa. Yleensä neulon sukatkin löysäksi, mutta tiukkakierteinen Trekking yllätti - teinkin yllättävän tiukkaa. Todennäköisesti puran tämän sukan ja teen Trekkingistä sukat jollakin muulla mallilla. Retro Rib-sukat taidan tehdä toisesta langasta - malli on kuitenkin kiva. Trekking tuskin riittää tähän kivaan malliin ja tähän pituuteen, sillä kerästä hulahti yli puolet tähän ensimmäiseen sukkaan. Toinen erä painimatolla Trekkingin kanssa on siis sileä neule-voittoinen (koska joustinneule syö lankaa yllättävän paljon eli se ei sovi näin pitkävartiseen malliin). Ihan hauska koepaini tämä Trekking-sukka oli, siitä onkin aikaa kun olen neulonut ohuesta langasta sukkia. Pientä viilausta kuitenkin tarvitaan, ennen kuin Trekking taipuu sukkapariksi, joka tekee langalle oikeutta.

Edit: Toinen pingotin uunista ulos! Tämän pingottimen malli on parempi, mutta pingotin itse on vähän ohuenlainen. Tästä saan oikein hyvän mallin vaneriseen pingottimeen, ja tämä itsessään jää varmasti käyttöön, jahka laitan vähän maalia ja lakkaa pintaan. Koristevempele, mutta myös käytännöllinen :) Tähän olen jo vähän tyytyväisempi - vain pientä korjausmuotoilua enää kaipaa. (Teräosa ei ole mitenkään kiero, sukka jäi vinoon ja mallineule hämää silmää.)

Villapallon neulatyynymeemin innoittamana hilluin kameran kanssa pitkin kämppää. Seuraa siis kuvakimaraa, mutta ei valmistuneista neuleista. Niitä kun ei ole. (Sivujuonteena: leskenlehtipaidasta on takakappale melkein valmis, muuten ei ole juuri puikkoihin koskettu.)

Mulla on neulatyynyjä useampi. Mie tykkään näteistä neulatyynyistä, ja niitä on kertynyt nurkkiin vähän huomaamatta, niinkuin peltipurkkejakin. Eniten käytössä on mallinukke-neulatyyny, koska siihen saa eniten neuloja ja se menee huonosti hukkaan, kun se on aika iso. Toiseksi eniten on käytössä tuo pienempi pyöreä tyyny, koska se ei keikkase ja kippaa nurin kesken ompeluhommien, niinkuin tuo iso mallinukke. Toisen mallinukketyynyn ostin alennusmyynnistä kaveriksi tuolle käyttönukelle, ettei sillä tulisi yksinäinen olo.

Näistä tuo tuoli ja kruununmallinen ovat eläköityneitä neulatyynyveteraaneja. Kruununmallisesta alkoi lähteä irti nuo kruunun koristeet, ja se pääsi ansaitusti eläkkeelle, kun ostin edellisen kuvan pyöreän tyynyn. Tuolinmallinen ei vaan ole kovin kätevä, paitsi saksitelineenä (tuoliin saa pystyyn kirjontasakset, pysyvät tallessa). Jugendruusuilla koristellun neulatyynyn olen saanut aikanaan lahjaksi neulatyynyvaihdossa.

Vaikka taloudessa on Kerttu, suurin osa pingotusneuloista asuu rasioissa. En ole saanut aikaiseksi tehtyä tarpeeksi suurta neulatyynyä pingotusneuloille, ja Kerttu on nyhjääntynyt käytössä niin, että sekin on eläköitymisen kynnyksellä. Itse asiassa se lomailee nyt Hukkapiilossa, eikä ehtinyt kuvauskarkeloihin mukaan.

Pikkusiskonsa Kertun tapaan myös Elsa harrastaa akupunktiota. Osa neuloista on Elsan vakiystäviä.


Kuva-arvoitus: etsi 4 nallea.

Kiitos Zeskalle ihanista puikkonalleista! Ovat olleet jo käytössä autoneuleen mukana (muistiin itselle: älä vie ylimääräisiä puikkoja Viiviin, se nielee niitä) - tykkään kovasti!

Zeska ja pörrö innostivat massailuhommiin ja antoivat neuvoja ja vinkkejä, ja ekan kokeilun tuloksena tein sock blockerin. Jussi-sukka esittelee:

Tein tuon kanssa koko joukon mokia, mutta periaate on nyt selvillä. Teen varmaan toisenkin tällaisen, paranneltuna versiona. Massana valkoinen Fimo, runkona teurastettu manillakansio. En ole ihan tyytyväinen tähän: se painaa ihan liikaa (vaikka on n. 6 mm paksu), varsi on aivan liian kapea ja lyhyt, terä liian pyöreä (vaikka muuten terä on kyllä oikein hyvä), ja kantapää saisi olla terävämpi. Suunnittelupöydän ääreen siis.

Toinen kuva-arvoitus: etsi kuvasta yksi ihana, ihana mallineulekirja ja yksi kiva sukkakirja.


Ja loppuun lankaa. Hykerryttävän ihanaa Elsebeth Lavold Silky Woolia, 500 g farkunsinisenä. Törkeän kallista, törkeän ihanaa!

Salaiset sukat!

Sain Tuijalta Jyväskylästä näin kauniin paketin:

Kauniissa kortissa kerrotaan sukkien olevan "tavalliset suomalaiset maatiaissukat" mummon ohjeella ja Haruha-sukkien kuviolla piristettynä ;) Sukkien kaveriksi Tuija oli sujauttanut salmiakkia, joka (ihme kyllä) ehti kuvaankin mukaan. Sukat sopivat jalkaan täydellisesti!

Kiitos Tuija!

(Taas) Hanskat eli (taas) erä Photoshopin kanssa

Tein joutessani taas yhdet hanskat. Yksi vyyhti Elsebeth Lavoldin villa-silkki-sekoitetta riitti hyvin. Vielä en ole päättänyt, mitä olen langasta mieltä. Neulepinta ei näytä ollenkaan neulepinnalta, tweednypyt tekevät pinnasta levottoman, ja lanka ei silkin suhteellisesti korkean määrän (35%) vuoksi jousta juuri lainkaan. Toisaalta lanka on ihanan pehmeää ja riittoisaa. Kenties toisen värisenä tästä saattaisi saada hauskan villatakin (taas).

Vihreät hanskat
Lanka: Elsebeth Lavold Silky Wool, 65% villa, 35% silkki, 50g = 175 m.
Puikot: 3 mm bambu (Puikkosuositus on muuten 4 mm ja sillä pitäisi päästä 22 s:aan 10 cm:lle. Näissä tiheys on n. 25 s/10cm ja neulos on vieläkin vähän liian löysää.. Hm.)
Koko: Iso naisen.
Malli: Omasta päästä, yksinkertaisista yksinkertaisin.

Muualla isot projektit eivät edisty, mikään ei oikein nappaa. Tilaussukkien kaveriksi on valmistunut pipo pienelle pojalle, mutta muuten saldo on ollut aika lailla nolla. Uusia ideoita pyörii kyllä, joten jossain vaiheessa taas varmaan nähdään jotain uutta. Ainakin hanskoja, jos ei muuta. ;)

Reggaeiloittelua!

Laitoin Salainen Sukankutoja-vaihdon sukkani parilleni eilen postiin. Paljastan sukat nyt, saajan sitten kun saan tietää, että ovat perillä.

Oma parini antoi varsin vapaat kädet sukkien suhteen, joten oli aika helppo lähteä suunnittelemaan sukkia. Lanka tuotti jonkin verran päänvaivaa, mutta koska parini toivoi, että sukissa olisi joku juju, päätin tehdä vähän erikoisemmat sukat. Langaksi valitsin jo lopetetun KnitPicksin Sock Gardenin, värin Daffodil, jota meni noin 75 g. Malli on Modasta. Tein pieniä muutoksia sukkiin - jätin lyhennetyin kerroksin tehdyn kantapään pois ja tein ranskalaisen kannan, ja tein erilaisen kärjen. Ehkä tuon kärkimuutoksen takia sukat vetävät vähän kippuraan, mutta minusta ne on siksikin vähän hauskemman näköiset. Näistä tuli heti mieleen maahisia ja peikkoja ja satuja, ja iloiset värit tuovat mieleen kesän. Tykkäsin itse, toivottavasti parikin tykkää :)

Ja sukat eivät leiju, kuvankäsittely teki tuommoisen hassun efektin. Sukan sisällä on lankaa, en sentään koettanut omaan koipeen :D

Ringwood Gloves

Ringwood on pieni kaupunki Englannissa, tarkemmin sanottuna Hampshiressä, ja aikanaan kuuluisa neulotuista sukistaan. 1800-luvun puolivälistä lähtien aina 1950-luvun lopulle alueella neulottiin näitä erikoisia hanskoja, ja mallineule on saanut nimensä hansikkaiden ja alueen mukaan. Hanskojen neulominen loppui, kun tuontihanskat alkoivat olla edullisempia. (Rutt: History of Hand Knitting. Bush: Knitting Vintage Socks.)

Ruttin History of Hand Knitting -kirjassa on kuva (s. 193), joka sisältää ohjeen näihin hanskoihin. Ohje on sotienväliseltä ajalta. Ohje on sinänsä hyvin ylimalkainen, eikä näin modernin neulojan vinkkelistä lainkaan yksiselitteinen. Kenties neulojat yli 70 vuotta sitten eivät tarvinneet niin tarkkoja tietoja kuin me nykytikuttelijat ;) Ohje antaa puikkokoon (2,5 mm), mutta ei lainkaan lanka- tai neuletiheystietoja. Sormien silmukkamääriä ei anneta, vain pituus solmuina. Yksi solmu muodostuu mallineuleen 1. krs:ta (1 o, 1 n). Mallineule on 3 krs:n korkuinen, "solmu"krs:n jälkeen neulotaan 2 krs o. Sama mallineule on Nancy Bushin Knitting Vintage Socks-kirjan Gentleman's Half Hose-sukissa.

Luin Ruttin kirjan vastikään, ja Ringwood-hanskat jäivät kummittelemaan mieleen. Koska aikanaan käytetty lanka oli arvoitus, päätin käyttää annettua silmukkamäärää vinkkinä. Kämmenosan leveys on 40 s (tai 44 s), joten tiheyden pitäisi olla noin 20-22 s/10 cm, joka viittaisi verraten paksuun lankaan. (Esimerkiksi aiemmin tekemissäni harmaissa hanskoissa tiheys on noin 32 s/10 cm.) Puikkokoko vaikutti pienehköltä annettuun tiheyteen, mutta toisaalta minulla on isot kädet, ja kenties aiemmin kädet ovat olleet sirommat. Aikani lanka-asiaa pähkäiltyäni muistin erään käsinvärjäämäni perulaisen villalangan, jolle ei ole millään löytynyt käyttökohdetta ja joka on lähinnä jäänyt kokeiluihin ja ns. jämälankakäyttöön. Oikealla puikkokoolla sen tiheys saattaisi sattua sopivasti niin että saisin siitä hanskat.

3,25 mm:n bambut naftaliinista ja rohkeasti tikuttelemaan, tuumin. Jouduin poikkeamaan originaalista ohjeesta jonkin verran. Ilmeisesti mannermainen neuletyyli tuottaa korkeammat silmukat kuin ns. englantilainen tapa, josta syystä hanskoista olisi tullut hurjan pitkät ja kapeat, jos olisin noudattanut ohjetta kirjaimellisesti. Pienellä fiksauksella hanskoista tuli oikein kivat. Mallineuleen ansiosta ne ovat hyvin paksut ja lämpimät. Autolla ajoon ne tuskin soveltuvat, mutta lumen kolaukseen ja koiran ulkoilutukseen varmaan oikein hyvin.


Ringwood Gloves
malli: lähtökohdat W. Aylesin ohje Ruttin kirjassa, pieniä säätöjä käsialan takia.
koko: iso naisen/pieni miehen.
lanka: KnitPicks Bare worsted weight, 100% perulainen villa, n. 200 m/100 g, n. 88 g. Värjätty ensin Kool-Aidilla ja tekstiilivärillä, ja uudelleen Kool-Aidattu lämpimän punaruskeaksi.
puikot: 3,25 mm bambu.