Maailman pähein neulontakassi

Mulla on semmonen, ystävältä sain makeen kassin:

Kassista kurkistaa Turkoosikäärme. (Sisällä on tietenkin lankaa!)

Arvontakin suoritettiin. Onni suosi Saria ja hannaa, joka jätti seuraavan kommentin: "4. Perhonen. Munhun uppoo kaikki itämainen... :)" Laittakaas spostia (osoite profiilissa), niin mie koitan keksiä jotakin vinkiätä palkintoa :) Kiitoksia kaikille arpajaisiin osallistuneille! Yleisön suosikkeja olivat huivi ja kaupunkimaisema, myös perhostaulu sai kivasti ääniä :) Totta puhuen en osaisi noista valita itsekään suosikkia, kaikki ovat kauniita :)

Oikein paljon kiitoksia kaikille Kaupunkimaisema- ja Leskenlehtipaita-kommenteista. Jos tähdet ovat oikeassa asennossa ja löydän kaikki ne lippuset, joilla ohje on, Leskenlehden ohje tulee Ullaan. :)

Ufot vaan vähenee

Arvontaan ei nyt enää voi sitten osallistua, koska yksi on joukosta poissa. Kaupunkimaisema ei nimittäin enää ole UFO:



Siitä tuli kaunis. Värit ovat harmoniset, dramaattinen musta kehys tuo kaikki harmaat kauniisti ja tasaisesti esille, valkoinen passepartout kirkastaa ihanasti taulun valkeat osuudet, joten tästä paremmaksi ei enää voisi mennä. Olen tosi, tosi tyytyväinen tähän, ja uudessa kodissa tämä pääsee seinälle johonkin arvoisensa paikkaan. Taulun kuva-alan koko on noin 26 cm x 34 cm (kehys on 46 cm x 55 cm), eli mikään ihan pieni työ tämä ei ole. Kangas on 14 ct aidaa, malli Oehlenschlägerin. Jos joku kiinnostuu, niin mallin voisin vaihtaa taikka myydä.

(Kuriositeettina mainittakoon selkärangan ja mielenlujuuden äkillinen löytyminen: mitään uutta ei ole aloitettu, vaikka UFOja on valmistunut jo näin monta. Pinnat itselle tästä. Tosin en usko tämän olevan pitkäaikainen olotila - UFOjen määrä taloudessa lienee vakio.)

Jatketaan kehnoilla kuvilla. (Jos olisin ralliautoilija, toteaisin tähän väliin kameran olleen luokaton, taidoistahan tämä ei ole kiinni. :D) Leskenlehtipaita on viimein valmis!

Lankana Kotiväki, puikot 2,25 mm. Mietin eräänkin kerran, miksi tän kanssa meni niin kauan, ja huvikseni laskin, paljonko tässä noin suunnilleen on silmukoita*. Niitä onkin ihan piisalle asti: noin 131 000. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Lemmikissä, Mustikassa, Starskyssä ja Milk n Oatsissa on noin 45 000 silmukkaa (per villis, tietenkin). Leskenlehdessä on siis noin kolminkertainen määrä "normivillikseen" verrattuna. Aikaa meni noin pari kuukautta, aloitin toisen hihan Grand Canyon-reissulla.
*Huvitan itseä usein laskemalla tämmöisiä outoja yksityiskohtia. Mulla on joskus aika tylsää. :D

Leskenlehdestä tuli aika kiva, sain muotoilut aika kivasti onnistumaan. Neule on juuri sopivan naisellinen - ei liian "hörselö", mutta sopivasti soma kuitenkin. Reunan rapuvirkkausviimeistely on kivan näköinen ja napakka, napit herttaiset, ja langassa ihana kiilto. Tulee varmana pidettyä paljon, neule tuntui päällä tosi mukavalta. Pesussa kovahko Kotiväki pehmennee vielä mukavammaksi.

Räknäilen arvonnan tuloksia ja arvon voittajia ja näppäilen lisää kuvia kun joudan. Nyt kuitenkin blogikierrokselle.

Edit: Pari näppäisyä kaupunkimaisemasta lisätty. Leskenlehden kanssa ei auttanut edes kameran vaihto. :)

Keskeneräisiä, melkein valmiita ja lankaherkkuja

(Postauksessa puhutaan myös arvonnasta.)

Ihan ensimmäiseksi: Kiitos kaikille onnitteluista!

Merkillistä. Koko kevään on ollut suorastaan tuskaa löytää polkattavia aiheita, ja nyt sitten on kerralla monta :) DistantKnitter halusi nähdä ufoja, lankaherkkujakin toivottiin, ja neulekirjojakin voisi vilauttaa.

Olen arastellut ufojen kuvaamista, kun tulee aina vähän huono omatunto, kun keskeneräiset vaan makaa kaapissa ja uusia tekisi mieli aloittaa. Toisaalta oli hauska tonkia kaappia, koska näissä on oma viehätyksensä - tekisi mieli painella oitis tuhertamaan näitä valmiiksi. Ehkäpä näistä tämä oma fufoiluni saa vielä puhtia ja keskeneräiset siirtyvät valmiiden pinoon piakkoin :)

Toisekseen mietin sitä, mikä tekee oikeasti UFOn, ja mikä on vaan keskeneräinen, "työn alla". Nämä kaikki ovat ihan aitoja UFOja, todella kaappiin maatuneita. Näihin ei ole koskettu pitkään, pitkään aikaan. Ja toisaalta nämä pääsivät taas to-do-listalle tämän kuvaussession aikana, koska monesta työstä ei puutu juurikaan, että saisin nämä valmiiksi. Tässä ei siis missään nimessä ole kaikki UFOt, vain osa. Kuvaamatta jääneet ovat joko pestävinä taikka liian monen lankalaatikon alla - ne pääsevät kuviin sitten toisella kertaa.

Nämä nyt kuviin päässeet keskeneräiset liittyvät arvontaan. Valitse näistä kaunein UFO ja äänestä kommenttiraidalla, niin olet mukana :)

Neuleista on mukana nyt vain yksi, Rose Trellis-huivi (tämä ei toki teknisesti ole perinteinen huivi mutta en keksinyt parempaakaan termiä). Huivi on aloitettu muistaakseni syksyllä 2005, ja se tökkäsi lähinnä hervottomaan silmukkamäärään. Toisekseen ennen Elsan hankkimista en pystynyt edes katsomaan, paljonko huivista puuttuisi, koska sen koon arvioiminen oli konstikasta, kun yritti itsen päälle sovittaa. Nyt se on Elsan päällä, ja kovin paljon ei puuttuisi. Lankana Knitpicksin Shadow, väri Vineyard.



Muistatteko Kaupunkimaiseman kesältä 2005? Tein tätä tosi ahkerasti, ja tämä on aika helppo työkin, mutta en kuollaksenikaan muista, miksi tämä jäi kaappiin. Ehkä pelkät harmaan sävyt alkoivat tympiä, ehkä se johtui yleisestä väsymisestä ristipistoihin (joka jatkui aina tähän kevääseen asti), en tiedä. Mutta nyt tämä upea ja kaunis työ on melkein valmis, itse asiassa se on työn alla koko ajan. Teen tätä aina kun suinkin ehdin - enää puuttuu vesiosuudesta vähän ja joitakin yksityiskohtia.


Janlynnin Devotion-taulu on edistynyt aina joskus, vähän kerrallaan. Muistan ostaneeni tämän työn Atelje Margarethasta, ja taulun kohdalla luki, ettei sitä suositeltaisi aloittelijoille. Mie tietenkin tilasin tämän ja lähdin ikäänkuin "takki auki" pistelemään. Pian selvisi, miksi tämä ei todellakaan sovi ihan alkajille (joka silloin itsekin olin): vain 6 sävyä beigeä, 3 säiettä, 14 ct musta aida. Murhaava yhdistelmä! Musta aida on hankalaa pistellä, koska täytyy olla tosi hyvä valo, että ne pienet reiät näkee. Beigen sävyt menevät sekaisin, joten täytyy tehdä väri kerrallaan - ja olla huolellinen laskiessa. Työ on vielä aika suuri, joten hyvä, lattialla seisova kehys olisi edesauttanut pistelyssä. Kehys on tilattu, joten pääsen tämän ja monen muun ison työn kimppuun, kun raskaita kehyksiä ei tarvitse käsissään kannatella.


Dimensionsin perhostaulu tökkäsi jälkipistoihin. Taas yksi näitä, joista puuttuu aivan vähän (ja nekin jälkipistoja), ja jotka ovat aina vain kesken. Tämä täytyy saada pian käsistä seinälle, tämä on aivan turhaan kesken yhä.


Hevoshulluna otin ja tilasin tämän Sunsetin kanavatyön, vaikka inhoan kanavatöitä (ja painettuja töitä) yli kaiken. Ei ole ihme, että tämä on kesken, kun joka ainoa pisto täytyy arpoa, millä värillä sen tekisi. Sinisen ja harmaan sävyjä työssä on 21, ja niiden erottaminen ei aina ole kovin helppoa, mikä sekin hidastaa työn etenemistä. Myös tämä odottaa jalallista kehystä.


Viimeisenä itse suunnittelemani hardangerliina, joka tyssäsi ihan silkkaan tylsyyteen. Kuvassa on yksi nurkka reunuksesta. Liina on neliönmallinen, ja reunuksen revinnäiskirjonnoista (tms) uupuu vajaa puolet. Työ on aika iso, reunus yksitoikkoinen ja hidas kirjottava, joten tämäkin asuu kaapissa. Jahka sohvapöytä saa uuden petsin pintaan, tämän voisi nykertää valmiiksi, koska tummalla pinnalla kermanvaalea evenweave näyttää aika kivalta.


Tässä siis arvonnan ehdokkaat:
1. Rose Trellis-huivi
2. Kaupunkimaisema
3. Devotion
4. Perhonen
5. Hevonen
6. Hardangerliina
Siitä sitten äänestämään! :)

Lopuksi vähän lankaherkkuja :) Ensin Freedom Denimiä, jota päädyin ostamaan mallitilkkuja tummempaa sävyä 15 kerää. Mallia olen näille jo vähän suunnitellut, mutta ennen kuin tulee se Kuningasajatus, näitä ei neulota, koska upealle langalle täytyy löytyä todella se Täydellinen Malli.


Knitpicksin alesta heräteostoksena tilasin Memoriesia kolmessa värissä. Alhaalla oikealla upea väri Cape Cod, joka menee lahjaksi. Vasemmalla alhaalla Fly Fishing ja ylhäällä Yukon. Ihanat värit ja pehmeä 100% merino - isona näistä tulee huiveja.


Alelaarista mukaani kaappasin myös Ambrosiaa, unelmanpehmeätä kashmir-baby alpaca -sekoitetta. 800 g riittänee villatakkiin, Täydellinen Malli on etsinnässä tällekin.


Aivan viimeisenä kuva postimerkeistä ;) Sain eilen Hakalta ylläripostia (kiitos vielä!), ja paketissa oli niin herkullisen ihania merkkejä, että taltioidaan ne tännekin. Isommassa kuvassa näkyvät paremmin :)


Kiitos vielä kaikille onnitteluista :)

Edit: mie lisäsin perhosen listaan, en hoksinu ennen ko meeri sano että se uupuu.

Syntymäpäiväsankari

Blogissa vietetään tänään 2-vuotissynttäreitä, ja tarjoilut ovat (tietenkin, taas) vimpan päälle. Ihan itse en tiramisua tirpaissut, kaupasta hain. (Kuvasta voi havaita, että Pepeltä on jäänyt kaunokirjoitustunti väliin kun kakkonen on aivan hullunkurisen näköinen, mutta ei anneta sen haitata.) Siispä - kahvia ja kakkua, kun on juhlapäivä!

Kaksi vuotta on mennyt ihan hirmu äkkiä. Ainakaan vielä ei polkkaus maistu puulta, joten saatte nauttia Omista Jutuista jatkossakin :) Kevät on ollut hiljaisempaa aikaa blogissa, ja varmaan hiljaisena jatkuukin, mutta tykkänään blogi ei varmana vaikene. Kiitos kaikille lukijoille täällä käynnistä ja kommenteista! Toivottavasti viihdytte täällä vastaisuudessakin :)

Blogisynttärit on muuten aivan mainio tekosyy ostaa kakkua. Varsinkin kun kakku on noin hyvää. Maistoin jo, amerikkalaisten tekemäksi oli oikein hyvää. Palan koko on muuten hurja, tuo pistetään neljään osaan, eikä syödä kaikkea yksin. Ravintolassa yhden ihmisen jälkiruokana tuo saattaisiin kyllä tarjoillakin...

Koska blogilla on synttärit, blogi haluaa (ja saa!) lahjoja. Blogi toivoi lankaa, tietenkin ;) Vielä ei ole tarkentunut, millaista lankaa, mutta eiköhän nettikaupoissa surffailemalla jotain koriin hyppää :)

Arvonnankin järjestän, kun saan kuvattua niitä DistantKnitterin toivomia UFOja. Jos vaan löydän ne kaikki muinaisetkin UFOt. Olen taitava jemmaamaan kaikkea ja piilottamaan keskeneräisiä - jopa itseltäni :)

Edit: Salakielisiä merkkejä siivottu.

Taas yksi UFO valmis

Kiitos kovasti edellisen postauksen kommenteista! :)

Blogin 2-vuotissynttäreiden aattoa vietetään toisen UFO-ristipistotyön valmistumisen merkeissä. Kyseessä on vuonna 2005 aloitettu työ, joka kulki "Pohjanmaan" nimellä, koska ostin työn ihan koti-ikävään ja tästä tuli etäisesti mieleen Pohjanmaan lakeudet :)

Kankaana työssä on 18ct aida, ja jos nyt tekisin tätä, vaihtaisin surutta 16ct tai 14ct aidaan. Osa puoliristipistoista on tehty neljällä (!) säikeellä, ja puoliristipistoja on tosi paljon, joten kangas vetää kieroon. Isommalle kankaalle olisi ollut helpompi pistellä (ja kehyksen käyttökin olisi varmaan ollut poikaa) :D Kaunis tästä tuli kuitenkin. Tirpaisen tämän kehykseen, jahka erikoistilauspassepartout tulee :) Työn koko on n. 44 cm x 14 cm.

Näitä UFOja olen koittanut työstää pois, että olisi hyvä syy aloittaa yksi lahjatyö, joka on ollut wishlistilläni kauan. Se saapui näin ihanassa paketissa:

Ja sisällä oli suloinen nalletaulukitti:

En ole ollenkaan nalleihmisiä, mutta tässä on jotain hurmaavaa ja hellyttävää :) Tämän siis aloitan, kunhan saan pari muuta UFOa vielä kaapista seinälle.

UFO Count: 1,000,000 - 1.

Aloitin tämän moottoripyörän Karvikselle melko pian tänne muuton jälkeen, syksyllä 2004. Se valmistui melkein kokonaan 2005 vuoden puolella, mutta sylinterikansien jälkipistot antoivat odottaa itseään melkein 2 vuotta. Nyt se on valmis, ja Karvis tykkäsi kovasti. Olen itsekin oikein tyytyväinen ;)


Kangas työssä on 14 ct musta aida (ehdoton inhokkini, en taatusti koske tummiin kankaisiin ihan heti) ja DMC:n muliinilangat. Kehyksen koko on 25 cm x 33 cm, kuvan koko on noin 27 cm x 17 cm. Kuvan aiheena on ymmärtääkseni vuoden 1947 Indian Chief, malli on jostain muinaisesta Labores de Ana -lehdestä. Pitkäpiimäinen ja ikävä pistellä, mutta lopputulos on kaunis. Kehyksen vaihdan ehkä isompaan ja mustaan taikka tummanharmaaseen, jos löydän oikein kivan harmaan passepartout'n. Värit ovat ehkä oikeammat ensimmäisessä kuvassa, mutta malli näkynee paremmin tässä jälkimmäisessä.

Edit: Vaihdoin isomman ja ehkä vähän paremman kuvan, lisäsin vähän tekstiä.

Farkkua kerrakseen

Olen ylittänyt itseni. Tein samasta langasta kaksi (2!) mallitilkkua. Alla olevassa kuvassa oikeanpuoleinen (päällä oleva tilkku) on pesemätön, vasemmanpuoleinen (alle jäävä) on pesty. Värin haalistuminen on siis aika hurjaa. Mielessä kävi, josko sittenkin ostaisin karvan verran tummempaa lankaa. Lankana siis se Freedom Denim, värinä vaalein sininen.


Neulasin myös siniset käärmeet valmiiksi, niistä tuli Nalle-sukat puikkotuntuma-metodilla (ts. vähän Nancy Bushia, pikkuisen punaviiniä ja loput omasta nupista). Lyhytvartiset töppöset ovat Isoveikkaa, edelleen samaa farkkupätkistä. Lankana Juulian blogivoittona tullut Isoveikka, ja nämä sukat on itseasiassa neulottukin jo maaliskuun puolivälissä, heti kun lanka tuli postissa, mutta se päättely vie aina niin kauan ;)

Sukkien alla on hame, jonka ompelin aamulla itselle. Hamekangas on pellava-rayon-sekotusta, kaunista ja laskeutuvaa. Hame on tehty hesari teuraaksi -metodilla - toisin sanoen malli on oma ja hame kestää heikosti päivänvaloa ;) Mie tykkään kyllä, koitan saada Karviksen ottaan parempia kuvia tuosta hameenhiepaleesta. Ja viimeinen kuva on bonusotos, näitä kamerasta löytyneitä "kuka tän otti"-kuvia teemalla "Nilkka hienona".




In English: Knitted two pairs of socks Knitted one pair of socks, wove in ends on the other and photographed both :) Also, with the help of a sewing machine, and a lot of coffee, I got myself a new skirt. I'm hopeless when it comes to sewing, but I like this linen-blend skirt :)

Kadonneeksi luultu

Se kadonneeksi luultu selkärankakin löytyi...

... mutta vain hetkeksi (koska Nalle halusi sukiksi)...

... kadotakseen sitten uudelleen, kun livahdin lankakauppaan:


Sain suomalaismaiseman valmiiksi, vihdoin!

Taulusta oli aivan mahdoton ottaa hyviä kuvia, joten joudutte tyytymään näihin suttuisiin. Olen hurjan tyytyväinen tauluun, toivottavasti saajakin pitää. En pitänyt kirjaa, paljonko tähän meni aikaa, mutta varsin nopeatekoinen taulu oli, koska taustasta suurin osa on puoliristipistoja. Voisin tehdä tällaisen itsellenikin :)

Puuskittaisen itsekurin pauloissa olen tikutellut cablenet-sukkia, joiden kanssa kyllä jouduin suuriin säätötoimiin (kuten kuvasta näkyy). Varren yläosa on sopiva (jos varresta tulee n. 20 cm pitkä), se sopii sääreeni oikein hyvin, mutta varsi on aivan hervottoman leveä juuri nilkan yläpuolelta, joten silmukoita täytyy saada katoamaan. Pieniä fiksauksia siis mallikuvioon, ja kavennusten suunnittelua, mutta eiköhän näistä kivat tule:


Lankakaupasta haaviin jäi Berrocon alpakkasekoitusta, Reynoldsin Lite-Lopia, Twilleys of Stamfordin Denim Freedomia ja 1,25 mm:n puikot.

Lite-Lopi on aivan taatusti Létt-Lopia, ihanaa z-kierteistä karkeata villaa. Ja Denim Freedom on varmasti samaa tavaraa kuin Rowanin Denim, hyllyssä oli samoja värejä (joista ostin vaaleinta sinistä) ja langan speksit ovat samat. Farkkulangasta tulee ainakin Hourglassin tyyppinen peruspaita, ja ehkä joudun ostamaan tummempaa farkkulankaa hameeseen (samantyyppiseen kuin Eunnyn), mutta muut langat eivät vielä kertoneet, mitä ne haluavat isona olla. Alpakka oli aika kallista, 8,50 dollaria/vyyhti, Lopi maksoi vain 3,50, ja farkkulanka 5 dollaria. Kallis paita ja hame on tulossa, mutta toisaalta langan olemus on joka pennin väärti.

Loppukevennyksenä aivan hervoton kuva, jonka sain postissa viime viikolla. Kuvassa on kuulemma tyttö, joka neuloo, ja kyllä tytöllä näyttäisi jälkeä syntyvän! Kuvassa on vauhtia ja meininkiä, ja siitä tulee tosi hyvä mieli, joten taidanpa tirpaista tämän kehyksiin :)


For my English speaking readers, a brief translation: I designed the picture and stitched it for my Mom, who will give it as a present to her friend. I love the picture, and am very proud of it. It's supposed to be a traditional Finnish landscape, and I thought I did a rather nice job with it. The rest is just some WIPs and yarn I bought, but the last picture is drawn by a small girl, and it is of a girl who knits. I found it pretty and amusing, and I think I'll frame it later on :)

Viikonloppuna oli ihanat ilmat, istuin parvekkeella pistelemässä. Tänään suunniteltiin aamukahvitreffejä ystävän kanssa parvekkeelle, mutta viikonlopun ihanat ilmat väistyivät sateen, tihkun ja kylmän tieltä:

Ulos ei viitsi mennä palelemaan, joten sisällä voisi viihtyäkin tekemässä käsitöitä. Viime viikko (ja rehellisesti sanottuna koko kevät) on mennyt ihan haahuillessa: ideoita on vaikka muille jakaa, mutta mikään ei valmistu, mikään ei huvita, kyllästyn ihan kaikkeen ja mieluummin luen taikka siivoan parveketta taikka istutan kukkia, kuin neulon. Yksi syy on selvästi se, että kaipaisin vähän parempaa työtuolia - sohvanmutkassa kipeytyy selkä ja keittiön tuolit on liian kovia ja suoraselkäisiä. Meillä ei ole nojatuoleja, joten täytynee alkaa pienimuotoinen painostus Karviksen suuntaan, jotta saisin semmoisen työtuoliksi :) Mutta kyse on isommasta jutusta kuin vain työtuolista, kun vaan keksisin, että mistä kiikastaa.

Aiemmin talvella pääsin jopa siihen pisteeseen, että tein yhtä juttua vaan kerrallaan. Hmh, no, tilanne on nyt ihan toinen:

Cablenet-sukkien alku typistyi jokin aika sitten totaaliseen turhautumiseen. Sukkaa neuloessa ei voi tehdä mitään muuta, koska koko ajan täytyy keskittyä. Lanka on tosin aivan ihanaa, ja kuviot kivoja, joten itseä vaan niskasta kiinni, kai. Urban Aranin kanssa lanka luonnollisesti loppunee kesken, joten sen siirrän suosiolla odottelemaan Knitpicks-tilausta. Tilaan lisää lankaa, ja neulon eri värierän langan vartalokappaleen alaosaan, josta se ei ehkä näy kauhean hyvin. Ja Leskenlehtipaidassa on takakappale melkein valmis, kun jumitin olkapäiden sommitteluun. 2,25 mm:n puikot eivät kyllä edistä ripeätä valmistumista.

Suurin syy ufoutumisepidemiaan on kuitenkin tilaustyössä, joka pitäisi saada ensi tilassa postiin. Tätä on siis pistelty pienen raivon vallassa yömyöhään, ja oikein kivan näköinen on tulossa. Malli on oma, ja muistuttaa suuresti juhannukseksi 2005 pisteltyä kuorta, joka on toki mallin pohjana, mutta muutin värejä ja lisäsin taustan kokonaan. Tämä on nyt pinta-alan puolesta puolivälissä, mutta veden ja taivaan pistely sujuu nopeammin kuin tuon mökin ja puun, koska värinvaihtoja on vähemmän, alueet suurempia ja osa pistoista on vain puolikkaita ristipistoja. Täytyy löytää itsestään se selkärankakin, niin näette tämän tällä viikolla valmiina, ennen kuin se lähtee tilaajalle.


Semmoista tänään. Nyt menen tutkimaan, miksi blogeissa on silmien kuvia tänään ;)